Lastaus

Jokainen, joka on ollut hevosten kanssa tekemisissä pitenpään, on varmasti nähnyt vaikeasti lastattavia hevosia. Meidän Jack oli sellainen. Se ei pelännyt boksia tai traikkua, muttei vaan nähnyt mitään hyvää syytä kävellä sisään ihan noin vaan. Siis miksi lähteä kotoa heinän/niityn/kavereiden luota jonnekin tuntemattomaan, 'ei kiitos, viekää mut takaisin niitylle'… Kun saatiin se vihdoin sisään, tuo näytti aina omahyväiseltä syöden heinäänsä kaikessa rauhassa! Todella ärsyttävää! Siis ei se, että oli rauhallinen ja tyytyväinen boksissa tai traikussa, vaan se, että piti pitää sellainen hulabaloo ensiksi!

Ekojen vaikeiden ja pitkien lastauskertojen jälkeen päätettiin, että asialle on nyt tehtävä jotain. Ekaksi vietiin ruoka aina traikkuun ja sai syödä siellä. Toimi hyvin. Mutta kun oltiin oikeasti lähdössä tai lastattiin sit ilman ruokaa, sama ongelma tuli takasin.

Hankittiin Dually-päitset ja maastakäsiteltiin paljon Monty Robertsin oppien mukaan. Täytyy sanoa, että homma parani huomattavasti. Mutta tuo silti jumitti rampille aina, ja siitä oli sitä vaikea saada eteenpäin. Tottakai sitten viimeksi Montyn niksit toimi, mutta aikaa meni vieläkin.  

Sitten satuin lukemaan Richard Maxwellin neuvoja asiaan, ja tämä olikin sitten sen viimeinen pala meidän pelissä! Kun Jack jumitti rampille, piti sitä pitää jatkuvassa ja tylsässä liikkeessä, ja aina nopeesti se sitten kyllästyi siihen (muutamassa minuutissa), nousi takajaloilleen ja sitten käveli sisään rauhassa ja rentona! Jippiii! :D Toi tylsä liike oli pään edestakainen heiluttelu puolelta toiselle, kun mikään muu ei enää liikkunut hevosen puolesta. Kovasti kyllä yritti pistää vastaan tätä pään liikettä, mutta kyllä se liikkui kun otti kunnon otteen päitsistä sivulta ja käytti käsivoimia. Ja tottakai takajaloille nousu sen jälkeen on aika vaikuttava, mutta se on se Jackin viimeinen mielipide asiasta ennenkuin kävelee sisään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Me tiedettiin tämä, pysyttiin täysin rauhallisina, eikä siinä mitään. Lastauksesta oli tullut yhtäkkiä todella paljon helpompaa! 

Tätä postitusta varten halusin kaivaa esiin käytännöllistä tietoa ja apua, miten käsitellä vaikeasti lastattavaa hevosta. Lukemalla oppii todella paljon, mutta asiaan pääsee sisälle joskus paljon paremmin katsomalla käytännön esimerkkejä joko paikanpäällä tai filmeistä.

Etsiskelin siis Youtubesta filmejä, joissa näytetään, miten homma toimii. Valkkasin kolme filminpätkää eri kouluttajilta, jotka työskentelee hieman eri tavoin ja sitten tässä kommentoin niitä. Yhteinen tekijä näillä kaikilla on se, että he kaikki välttävät aggressiivisuutta, ruuan käyttöä tai tiimiä hevosen takana ’auttamassa’. Niin ja kommentoin hieman enemmän ja tarkemmin näitä filmejä suomeksi.

Ensimmäinen on Cornish Mutual filmi:

Tämä hevonen ei ole vaikea tapaus, vaan lähinnä haluton kävelemään autoon, ja käveleekin sitten boksiin aika helposti. Ajattelin ottaa tän filmin mukaan tähän, koska se on kivan selkeä ja siinä käydään läpi perusjutut.

Eli siis kypärä päähän, kunnon käsineet ja kengät/saappaat. Hevoselle voi laittaa ihan vaan normaalit ratsastussuojat isojen matkustussuojien sijaan, parempi näin hankalan hevosen kanssa. Tässä käytetään Dually-päitsiä. Duallyn mukana tulee käyttöohje-DVD. Dually on tosi hyvä maastakäsin treenaamisessa, koska siinä on siis samassa normaali päitset myös, eli siis hevosen voi laittaa kiinni tai sitä voi taluttaa normaalista päitsien rinkulasta, mutta tarvittaessa voidaan myös käyttää opetusrengasta hevosta treenatessa. Minä myös juoksutan pojua Duallyssä silloin kun haluan vaan rentouttaa sitä tai antaa jonkinmoista liikuntaa hieman paremmalla kontrollilla kuin pelkillä päitsillä juoksuttaessa, ja Duallyä voi käyttää myös ratsastukseen – sillä me ollaan ihan maastoiltu Jackin kanssa. Jos käytät Duallyä lastaamiseen, muista laittaa hevonen kiinni normaaliin päitsien rinkulaan ja opetusrinkulat päitsiin kiinni vaikka nippusiteellä, etteivät ne vaan vahingossa ajon aikana sotkeennu johonkin ja aiheuta onnettomuutta.

Pitkä juoksutusliina antaa enemmän kontrollia ja on erittäin tärkeä hankalan hevosen lastaamisessa, jos se esim. peruuttaa pois sinusta tai nousee pystyyn.

Eka asia, jonka kouluttaja sanoo filmillä on, että hevonen pitää olla sulla kontrollissa kokonaan ja kunnolla. Hevosen täytyy olla herkästi reagoiva sinuun ja vastaanottavainen sun kehon kielelle ja sen käskyille. Siis hevosta ei pitäisi tarvita vetää tai työntää saadakseen sen liikkumaan, vaan hevosen pitäisi liikkua aktiivisesti reagoiden sun kehon kieleen. Sitten pitäisi myös havainnoida, pelkääkö hevonen tosissaan traileria/boksia, vai onko se vaan oppinut pahoille tavoille ja saamaan oman tahtonsa läpi. Pelkäävä hevonen alkaa vapista, hengittää nopeasti, hikoaa helposti ja saattaa mennä suoranaiseen paniikkiin. Todella pelkäävä hevonen on hankalampi tapaus ja silloin kannattaa pyytää kokenut ja asiansa osaava henkilö auttamaan.

6:40 kohdalla kouluttaja kysyy hevosta astumaan eteenpäin, taaksepäin ja sivuille. Tämä hevonen on herkkä avuille ja hän pystyy kontrolloimaan sen liikettä ilman sen kummempaa vaivaa. Kun hevonen on tässä vaiheessa, voit ruveta näyttämään sille traikkua/boksia. Tässä vaiheessa hän myös sanoo, että lastaajan täytyisi olla vähintäänkin hevosen pään kohdalla. Jos on lavan kohdalla ja hevonen säikähtää jotain tai väistää yllättäen sivulle rampilla, voi se hyvin helposti hypätä päällesi tai työntää sut rampilta. Että joko pään kohdalla tai edenpänä.

9:18 kohdalla kouluttaja selittää, että antaa hevosen nuuskia ja kokeilla ramppia. Tässä vaiheessa ei saisi koskaan vetää hevosta eteenpäin liinasta tai muuten estää sitä tekemästä tätä. Jos hevonen ei saa testata tai haistella ramppia, ei se tule laittamaan jalkojaan sille. Hän myös laittaa hevosen liikkeeseen, jos se jumittuu paikoilleen liian kauaksi aikaa. Kun hevonen on rampilla, on tosi tärkeää päästää paine pois liinasta ja siten palkita hevosta.

Tämä hevonen kävelee sisään aika nopeasti ja mitä lastaaja tässä painottaa on, että tätä prosessia pitää toistaa ja paljon. Ainakin semmonen 10-15 kertaa per sessio. Eli niin, että lastaus tulee ihan normitehtäväksi, aivankuin karsinaan kävely. Myös kun hevonen kävelee ramppia alas, pitäisi sitä kannustaa kävelemään hitaammin. 

Kouluttaja kommentoi aika hyvin kaikenlaisien ylimääräisten lastausapuväineiden perushaitasta; kaikenlaiset takana olevat jutut, kuten harjat peffassa, liinat takapuolen ympäri, immeiset raippojen kanssa, saa hevosen keskittymään siihen, mitä takana tapahtuu, sen sijaan, että keskittyisi itse lastaajaan ja eteenpäin menemiseen hänen kanssaan.

Seuraavaksi sitten Michael Peace filmi:

Tämä hevonen on ollut Michaelilla jo 4-5 viikkoa käsiteltävänä ja ratsutettavana. Ei ole siis aivan raaka tapaus, vaan jo monta viikkoa työstetty ongelmatapaus. Aiemmin lastattaessa se kuulemma lääkittiin rauhoittavilla sen verran hyvin, että käytännössä nostivat puolinukuksissa olevan hevosen kyytiin. Tässä Michael lastaa ihan normipäitsillä hevosen autoon.

Huomaa miten hän ei laita ollenkaan painetta liinaan ja antaa myös hevosen haistella ja kuopia ramppia ja palkitsee hevosta. Tällatavoin hevonen siis kokeilee, mitä alla on ja onko se turvallinen.

Jos hevonen jumittuu paikoilleen, hän liikuttaa hevosta jollaintavoin. Jos hevonen astuu taaksepäin, hän ottaa vakaan paineen liinaan. Ja päästää paineen pois, kun hevonen on utelias tai liikkuu eteenpäin.

Kun hevonen jumittuu kunnolla rampille, hän käyttää lautas-köyttä lautasten ympärillä, joka sitten kannustaa hevosta astumaan eteenpäin. Michael on tosi herkkä ja tietää, milloin hevonen tarvitsee tätä takaapäin kannustusta, eli tietää milloin hevonen on huolissaan hommasta (ei takaapäin painetta) ja milloin se vaan on uppiniskainen (takaa paine päälle). En suosittele tätä kellekkään, joka ei ole yhtä herkkä, tai tunne hevosta hyvin. Muistakaa, että Michael on työskennellyt tän hevosen kanssa tiiviisti jo ton 4-5 viikkoa, ja tietää tarkkaan, miten se reagoi. Ja on myös totuttanut tähän lautas-köyteen aiemmin, ei tässä ekaa kertaa laita sitä hevoselle. Jos hevonen jumittuu näin rampille, suosittelen pikemminkin hevosen liikkeelle laittoa, vaikka sitten vaan kaulan ja pään edestakaista liikettä, kunnes hevonen kyllästyy ja tarjoaa joko taaksepäin tai eteenpäin menoa.  

Ja viimeiseksi sitten rapakon takaa Gord Searle filmi:

No niin, ja sitten kunnon vaikea tapaus. Mietin kyllä kauan, laittaisinko tämän esimerkin tähän vai ei. Ihan sen takia, kun Gord käyttää apuvälineenä raippaa, joka saattaa joillekin näyttää/tuntua pahalta. Mutta päätin kuitenkin sen laittaa tähän, kun tässä näkyy koko prosessi todella hyvin oikeasti hankalalla hevosella, jonka kanssa ei olla työskennelty aiemmin. Kommentoin sitten tähän enemmän siitä mitä Gord tekee, että tulee kaikille selväksi.

Ekaksi kommenttia apuvälineistä, ja siitä, että Gord ei todellakaan käytä väkivaltaa missään vaiheessa. Eli hän käyttää naru-opetuspäitsiä, pitkää köyttä ja raippaa, johon on laitettu köydenpätkä päähän. Ekaksi hän totuttaa hevosen raippaan ja siinä olevaan köyteen. Eli siis niinkuin näkyy hän heilauttaa köyden hevosen kaulalle/keholle ja siten totuttaa sitä sen liikkeeseen ja kosketukseen. Hevonen oppii, että tämä ei satu. Missään vaiheessa hän ei ruoski hevosta, vaan siis heilauttaa köyden hevosen päälle raipan avulla. Raippa on siinä antamassa käteen pituutta ja tarkkuutta. Saman voi tehdä ihan juoksutusköydellä/liinalla ilman raippaa. Eli kyseessä tosiaankaan ei ole ruoskinta, eikä tämä tosiaankaan satuta hevosta. Ja filmistä näkyy hevosen rentoutuminen, kun hevonen oppii homman. Gord käyttää raippaa myös hevosen kylkeen koskettamiseen, ei lyömiseen. Ja sen päällä edestä tökkäämiseen, ei iskemiseen, vaan siis tökkäämiseen. Molemmat voidaan tehdä kädelläkin, siis kylkeen kosketus ja edestä tökkääminen, mutta raippa on tietysti pidempi kuin käsi ja sillä yltää helpommin/paremmin/nopeammin esim. hevosen sivuille. Okei, toivottavasti nyt tuli selväksi tämä raipan käyttö? Siis ei väkivaltaa, vaikka käytetäänkin raippaa ja köyttä.  

Jos käytät tällaisia narupäitsiä, muista ottaa normipäitset mukaan ja vaihtaa vempaimet kun sitten viimeksi laitat hevosen kiinni traikkuun ja lähdet ajamaan. Eli älä koskaan laita hevosta kiinni traikkuun tällaisissa narupäitsissä.

Tää on pidempi filmi, joka siis näyttää todella hyvin koko prosessin vaikean tapauksen kanssa. Vaikeita tapauksia ei hinata traikkuun minuuteissa (ellet ole Monty Roberts tai Buck Brannaman), siihen tarvitaan paljon enemmän maastatyöskentelyä. Noissa aiemmissa filmeissä on ollut helpompia tapauksia tai sitten niitä on käsitelty kauemmin. Tämä hevonen tässä filmissä on lastattu kerran aikaisemmin, ja silloin se ajettiin traikkuun, ovi kiinni ja ajoon heti. Hevonen tuli traikusta aikalailla huterassa kunnossa… ja sen jälkeen ollut vaikea.

Gordilla on tosi hyvää tietoa jaettavana, jotta kuuntele tarkasti ihan alusta asti.

Sanoo, että hevosen täytyy liikkua silloin ja sinne, milloin ja minne haluat. Hevosen täytyisi myös olla rentoutunut. Eli homma toimii siis pakottamatta hevosta, opettamalla sen tekemään rentoutuneena sen mitä haluat. Ensin Gord haluaa totuttaa hevosen mahdollisiin apuvälineisiin ja rentouttaa sen. Sen jälkeen hän haluaa hevosen liikkuvan minne hän haluaa sen liikkuvan. Hän haluaa myös varmistaa, että hevonen kunnioittaa hänen omaa aluettaan, eikä tule siihen kutsumatta. Ja sitten myös kommentoi, että tällaisen hevosen kanssa hän yleensä työskentelee maasta käsin monta kertaa, ennenkuin alkaa ehdottaakaan traikun lähelle menoa, mutta filmin aiheena on lastaus, ja sen takia sitten tekee homman tässä yhdellä kertaa...   

Aluksi Gord toteaa, että hevonen kyllä liikkuu, mutta se liikkuu liian ärhäkästi, eikä rennosti ja rauhallisesti. Eli hän pyrkii energian alas saamikseksi ja siihen että hevonen on rauhallisempi. Hevonen ei myös keskity häneen lainkaan, vaan pyörii ympärillä kuin hyrrä. Eli haluaa hevosen keskittyvän häneen ja rauhoittuvan.

Hän alkaa myös viemään hevosta trailerin ohitse, päämääränä on sen ohitus rauhallisesti. Myöhemmin filmissä, kun hevonen on rauhallisempi, hän myös pysäyttää hevosen trailerin kohdalle. Yhdessä kohtaa (6:50) hevonen alkaa peruuttamaan, huomaa, miten hän seuraa hevosta pitämällä kuitenkin tasaisen tuntuman narulla hevoseen. Heti, kun hevonen tarjoaa eteenpäin menoa, hän myötää ja poistaa paineen. Eli ei mitään hösöttelyä, vihastumista, huutamista, vaan ihan rauhallisesti pitää paineen samana hevosen päähän, ja kun hevonen tarjoaa mitä hän haluaa (eteenpäin), paine otetaan pois. Huomaa myös, että naru on löysä, hän ei raahaa hevosta missään vaiheessa.

Noin 7:50 hän pyytää raipan avulla hevosta astumaan taakse ja hetkeä myöhemmin muistuttaa hevosta, ettei hänen tilaansa saa tulla. Tämän tilanteen jälkeen hevonen alkaa rentoutumaan.

Noin 9:00 hevonen rupeaa tarkastelemaan traikkua rauhallisen näköisesti. Gord kommentoi, että haluaa hevoselta uteliaisuutta, eikä käytä pakottamista tai kisko köydestä. Älä koskaan kisko köydestä hevosen tutkiessa uteliaana tai kuopiessa traikun sisätilaa (tai ramppia) tarkastaakseen, onko se turvallinen. Justiin niin kun tossa ekassa filmissä sanottiin, jos nyt nykäiset hevosen pois nuuskimasta tai estät sitä tamppaamasta kertoo se hevoselle, että siinä on jotain vialla, eikä se ole turvallinen. Eli anna hevoselle aikaa rauhassa nuuhkia ja kokeilla traikkua/ramppia.

9:46 hevonen peruuttaa traikusta ja Gord laittaa painetta köyteen. Hän sanoo tässä kohtaa, että kun hevoselle on antanut aikaa tutkia hommaa hieman ja se on rauhallinen traikun kohdalla pää sisällä, hän haluaa laittaa vähän painetta peliin. Eli pyytää hevosta astumaan eteenpäin pitämällä paineen köydessä tasaisena, ja kun hevonen astuu eteen, hän poistaa paineen. Hevosta ei siis raahata köydestä eteenpäin, vaan paine pidetään, kunnes hevonen itse liikkuu. Gord puhuu myös selkeästi antamisesta ja ottamisesta; kun hevonen antaa sulle jotain, et voi vaan jatkuvasti ottaa ja ottaa, sun pitää myös antaa sille rauhaa ja taukoa aina välillä. Siis, kun se on tehnyt jotain hyvin tai enemmän, vie hevonen pois trailerin luota, taputtele ja hyvittele sitä. Ja sitten takaisin hommiin, eli siis edestakaisin näiden kahden välillä. Paineistaminen ja paineen poistaminen.

Noin 12:00 hevonen ylireagoi hänen laittamaan paineeseen. Hän siis vain pitää paineen päällä ja poistaa sen, kun hevonen liikkuu taas eteenpäin. Kommentoi siinä, että näitä ylireagoimisia tulee aivan varmasti, ja että niihin ei kannata sen kummemmin reagoida tai niitä pelätä, pysy vaan rauhallisena ja rentona.

Sama tapahtuu noin 13:00. Hevonen ylireagoi ja peruuttaa, hän pitää paineen päällä kunnes hevonen rauhoittuu ja liikkuu eteen. Tässä kohden pitävät sitten 15min tauon hommassa. Jatkaa siitä sitten varmistamalla, että hevonen liikkuu sinne, minne hän haluaa, eikä ylireagoi raippaan.  

Noin 14:45 Gord alkaa asettamaan hevosta suoraan linjaan traikkuun astumista varten. Tämän hän tekee siis taputtamalla hevosta raipan avulla sen sivuille.

Noin 16:18 hevonen pyörähtää ympäri ja näyttää Gordille takapuoltaan – tämähän ei ole koskaan ok, jotta Gord näpäyttää hevosta lautasille. 16:50 hän heiluttelee köyttä enemmän koskettamatta kuitenkaan hevosta. Tämän ideana on hevosen liikuttaminen haluttuun suuntaan, koska se rupesi vastustamaan Gordia ja tunkemaan itseään hänen tilaansa. Tämän takia siis Gord palasi ns. alkuun varmistaakseen uudestaan hevosen kuuliaisuuden.

16:57 Gord kommentoi, että tämä on se viimeinen purkaus ennenkuin hevonen alkaa tosissaan tulla yhteistyöhaluiseksi. Hevonen on siis yrittänyt kaikin tavoin välttää traikkuun menemistä siinä onnistumatta, ja tämä on sen yritys lyödä kaikki peliin ja katsoa, josko välttäisi homman. Aiemmin Gord totesi, että hevosen käsittely ei ole kuulemma ollut mitenkään johdonmukaista aiemmin, jotta sen takia palaa aina väillä perusasioihin sen kanssa. Ja sen takia hevonenkin kokeilee kaikki ne temput, millä on aiemmin päässyt asioista eroon. Ja se rauhoittuukin nopeasti ja 17:20 käyttäytyy jo paremmin. Gord kommentoi 17:32, että hevonen ei enää tule hänen tilaansa ja kunnioittaa sitä.

17:57 Gord alkaa pyytämään hevosta pysähtymään traikun edessä. Kommentoi hieman aikaisemmin myös, että tässä ei traikulla ole mitään tekemistä asian kanssa, hän pyytää hevostta luottamaan häneen ja tekemään niinkuin hän pyytää. Traikku on vain sitten tämän työn jatke.

Ja vain pari minuuttia suuren mielenpurkauksen jälkeen, hevonen nostaa etujalkansa traikkuun (18:47). Huomaa, miten Gord seisoo traikussa täysin rauhallisena ja antaa hevosen tutkia traikun sisäpuolta kaikessa rauhassa. Se kuulemma myös kaapi traikun lattiaa kovasti pitkään varmistaakseen sen turvallisuuden. Sitten hän näyttää, että aina kun hevonen tekee jotain enemmän tai uutta, hän palkitsee hevosta ottamalla paineen pois ja johtamalla hevosen pois traikun läheltä. Sanoo myös, että vaikka pysyt rauhallisena, annat hevosen tutkia uutta paikkaa, sun täytyy myös osata pyytää enemmän joka kerran, että homma edistyisi. Jos et kysy lisää hevoselta, jäät junnaamaan paikallesi.

19:45 taas yksi esimerkki, miten saat hevosen suoraksi raipan avulla. Myöhemmin hän myös painottaa, että sun kehon kieli on erittäin tärkeä. Jos olet jännittynyt, suuttunut, ärsyyntynyt tai pelokas, hevonen havannoi sen, eikä homma toimi. Sun täytyy pitää itsesi rauhallisena ja rentona koko ajan, tapahtui mitä tapahtui, jotta viestittäisit samaa hevoselle.

Huomaa 22:45 miten hevonen vihdoin liikauttaa takajalkaansa traikkua kohden ja hieman myöhemmin Gord kommentoi myös sitä, miten sen takajalat alkavat lähetä traikkuun astumista.

Noin 25:00 Gord kommentoi, että hän ei halua käyttää ruokaa johdattaakseen hevosensa traikkuun. Hän haluaa, että hevonen kävelee traikkuun sen takia, kun hän sitä pyytää, ei makupalojen takia. Tällälailla hän on varma, että hevoset aina kävelevät traikkuun, vaikka hänellä ei sattuisi olemaan ruokaa mukana. Eli palkitsee hevosensa paineen poistolla, ei ruualla.

Ja sitten asteittaisen eteenpäin menon jälkeen 27:00 hevonen astuu vihdoin sisälle traikkuun kokonaan. Gord kääntää hevosen viimeksi ympäri traikussa, odottaa kunnes hevonen on rauhallinen (palkitse hyvää käytöstä, älä huonoa) ja sitten johtaa sen ulos. Ja tätä toistaa sitten monta kertaa.

Gord puhuu lopuksi siitä, että sun täytyy ensiksi saada hevonen kontrollin alaiseksi ja rauhalliseksi ennenkuin viet sitä minnekään traikun lähelle. Eli paljon maastatyöskentelyä, ja sitten kun hevonen kunnioittaa sun tilaa ja liikkuu rauhallisesti sun haluamiin suuntiin, niin sitten vasta lähestytään traikkua ja aletaan näyttämään sitä hevoselle. Jos hevonen kuuntelee sua ja luottaa suhun, ei traikku tule olemaan mikään ongelma.

Eli kaikilla näillä filmeillä on yhteistä se, että hommaa hoidetaan rauhallisesti, johdonmukaisesti ja jämäkästi, mutta väkivallattomasti. Kukaan ei näissä käytä lisäjuttuja, siis esim. sivupaneeleita tai seiniä tai liinoja. Näitähän voi myös käyttää, mutta normitilanteessa ei nämä yleensä ole käytännöllisiä.

Tämmöstä tällä kertaa. Toivottavasti sait näistä jotain vinkkejä ja infoa, jos vaikka tulevaisuudessa sattuu hankalampi tapaus kohdalle.