Kevään kylvöt ja keittiöpuutarhan suunnitelmat

Valitettavasti viime vuonna en saanut millään paprikan ja munakoison siemeniä itämään. Ja oli ostettava sitten kaupasta valmiit taimet. No, tuli niistä jotain maistiaisiksi, muttei kyllä paljoa. Nyt tänä vuonna skarppasin ja laitoin niiden siemenet itämään ajoissa ja todella lämpimään. Onnistui todella paljon paremmin, tosin Black Beauty –niminen munakoiso ei muuten sittenkään idä millään. Taitaa olla kuolleita siemeniä, kun kuitenkin sain toisen lajikkeen itämään ok.

Myös pavun siemenet ei tahtoneet itää viime kesänä, olivat sitten todella myöhässä kukinnaltaan, eikä papuja tullut kovinkaan kummoisesti. Harmillista, kun tykkään pavuista todella paljon.

Sen sijaan palsternakat ulkona kohopenkissä kasvoivat kivasti! Ja kyllä olivat ihania. Tykätään niistä uunissa paahdettuina.

Kokeilin myös hunajamelonia kasvihuoneessa viime vuonna. Sehän lähti kivasti kasvamaan kaupan taimesta. Hirveä into sillä oli haarautua ja kukkia, jotta sitä piti kurittaa todella tiuhaan tahtiin... Nimittäin, jos haluaa saada jotain satoa, niin sen ei pidä antaa kukkia kovin paljoa. No, ei tullut mitään jättiläismäistä melonia alkusyksyllä, mutta tulipa kuitenkin semmoinen pikkupallo! Ja kyllä oli hyvää! :9 Ihanan makeaa, vaikka oli pikkuruinen. Pitää yrittää saada meloni pari kasvamaan täksi vuodeksi ja koittaa hoitaa niitä niin, että tekevät vähän isompia meloneita. 

Tänä vuonna kävin kaikki siemenpussit läpi ja päätin monipuolistaa keittiöpuutarhan. Viime vuosina olen lähinnä viljellyt vain näitä muutamaa suosikkilajia (tomaatit, kurkut, paprikat, munakoisot, kesäkurpitsat, pavut, valkosipulit). Palstojen vähyys on vaikuttanut tähän myös. Nyt kohopenkkejä on enemmän (ulkona kaksi 4x1 m, yksi n. 2x2 m ja yksi 120x60 cm; kasvihuoneessa kaksi 4.5x0.5 m), jotta nyt alkaa tilaa riittämään.

Tomaatteja

Kasvihuoneeseen menee tänä vuonna noin 18 tomaattia. Niitä on nyt jopa kymmenen lajiketta! Pihvitomaatti (ei tullut lajikkeen oikeaa nimeä mukaan), Amarilla, Marmande, Russian, Marzano, Stupice, Red Alert, Alicante, Genovese ja Andine Cornue. Yhdestä kolmeen kasvia per lajike. Pihvitomaatti, Amarilla, Marmande, Marzano ja Andine ovat mulle uusia lajikkeita, muut on tuttuja monen vuoden takaa. Täytyy sanoa, että ei tarvitse todellakaan ostaa tomaatin siemeniä vuosikausiin! Kyllä niitä riittää vielä pusseissa. Ja ihmeellisesti vaikka jotkut lajikkeet (Stupice, Red Alert, Alicante ja Genovese) on todella vanhoja, itää ne vieläkin! Mulla on siemeniä myös Costoluto Pantano pihvitomaattilajikkeesta, mutta ne eivät enää idä... Ne pari siementä, jotka kylvin tänä vuonna Cherokee lajikkeesta eivät myöskään itäneet. Ja Cherokeen siemenet on vain vuoden vanhat. Pantano on niin vanha, että ei ole ihme jos on elo niistä loppunut (parasta ennen 2007!). Eli tänä vuonna tulee pihvi-, kirsikka-, luumu-, pensas- ja normaaleja tomaatteja.

Taustalla pillisipulit ja edessä purjot. 

Tomaattipenkin möyhensin valmiiksi lisäten sinne olkilantaa, kanankakkaa ja uutta multaa. Näin jälkeenpäin ajatellen olisi myös voinut lisätä hieman puoliraakaa kompostia lieroineen. Mutta olkoon nyt, eiköhän kanankakka ja hevosen lanta auta myös asiaa.
Sitten istutin Stuttgarter sipuleita tomaattipenkkiin! :D Ei ole pitkään aikaan ollut omia sipuleita, ja tänä vuonna niitä nyt sitten tulee! Laitoin nämä sipuleina penkkiin, jotta kasvavat ja valmistuvat ennen kuin tomaatit tulevat isoiksi. Eli sipulit menivät kasvihuoneeseen 15 maaliskuuta. Sen jälkeen on ollut yöpakkasia, muttei mitään kamalan kylmää juuri kasvihuoneessa, vaikkei siellä ole lämmitystä. Ehkä on alimmillaan ollut -3C. Mutta useimmat yöt on olleet siis lämpimämpiä ja päivällä lämpötila saattaa nousta jopa 20C! Että eiköhän ne siellä ala kasvamaan kohopenkissä.
Sipulit sopivat hyvin yhteen tomaattien kanssa. Tarkistan aina taulukosta sopivuudet, kun suunnittelen istutuksia. Mun taulukko on äitin kopioima jostain vanhasta kasvimaakirjasta... mutta niitä kyllä löytyy netistä hyvin nopeasti. Esimerkiksi Hyötykasviyhdistykellä on todella hieno sivu sekaviljelystä ja kasvikumppaneista. Kannattaa ehdottomasti tutustua.

Toinen kasvihuoneen penkki saa taas kurkut, paprikat ja munakoisot osakseen. Sitä en ole vielä myllertänyt valmiiksi.

Kurkut kasvaa! 

Kurkkuja on kasvamassa Bella ja Spacemaster lajikkeet. Avomaankurkkuja Diamant ja Rein. Kolme kasvia kaikkia lajikkeita, tosin yksi Diamant kupsahti... Eli yksitoista kurkkukasvia tälläkertaa. Sekä kaksi tainta viidakkokurkkua.

Ophelia munakoiso

Munakoisoista en todellakaan saanut tuota Black Beautyä itämään. Mutta Ophelia iti hienosti ja kasvaa hyvin. Niitä tulee neljä kappaletta. Paprikat oli taas hieman vaikeita saada itämään, mutta onnistuin paljon paremmin kuin viime vuonna. Niitä on kasvamassa kaksi Thoria, kaksi Marconia, yksi Pusztagold, kaksi California wonderia, kaksi Amykaa ja yksi Astor. Eli tulee ehkä noin kymmenen kappaletta paprikoita kuudesta lajikkeesta. Kaikenlaisia värejä ja eri kokoisia.
Chilejä laitan myös kurkkujen sekaan jos vaan mahtuu! Niitä on tulossa neljä kappaletta: kaksi Lombardoa ja yksi Jalastar sekä Piment.
Siinä on sitten kasvihuone täysi! Ehkä saan väliin mahtumaan basilikaa ja vähän salaattejakin. Jos ei mahdu väliin, niin laitan yhteen paljuun sitten.

Ulos syvempään isoon kohopenkkiin menevät salkopavut ja pensaspavut sekä kaalit. Kaalit ovat jo kasvamassa, pavut pitäisi kohta laittaa vessapaperin hylsyihin esikasvamaan. Mulla oli vanhoja Elisa kaalin siemeniä, jotka laitoin kaikki 20 siementä itämään, niistä tuli viisi tainta. Tosi hyvä kaali ja tykättiin paljon Skotlannissa ollessa. Toimi hyvin säilöttynä pikkelssinä.
Päätin tänä vuonna yrittää taasen kukkakaalien kasvattamista! Ei ole ennen onnistunut... Valitsin Idol ja Multi head lajikkeet, ja ne ainakin itivät ja kasvavat hyvin! Idolia on tulossa 14 (kylvin 15) ja Multi headiä 4 (kylvin 5). Saas nähdä miten käy! Nyt näyttävät hyviltä, tosin täytyy varmaankin ruveta niitä lannoittelemaan pikapuoliin... Nämä kaikki kukkakaalit ei kyllä mahdu papujen kanssa yhteen, jotta täytyy niitä levitellä muillekin palstoille.

Toinen iso kohopenkki saa sitten porkkanoita, punajuuria, palsternakkaa, sokerijuurikasta, lanttua, naurista, pillisipulia, sipulia, salaatteja, retiisiä, purjoa ja sitä kukkakaalia. Kaikkia vähän... Lantut ja nauriit on todella vanhoja siemeniä myös, että niistä en odota paljoa... mutta ei raski heittää pois, katsotaan, josko sieltä jotain nousisi.

Tein tuossa myöhäissyksyllä uuden lasagne-penkin. Laitoin laidat vanhoista heinäpaaleista ja siihen sitten vuorotellen ruskeaa ja vihreää. Tosin sitä vihreää ei ollut enää myöhään syksyllä kovinkaan paljoa... jotta penkkiin meni paljon puoliraakaa kompostia ja olkilantaa... Siihen penkkiin laitan sitten kesäkurpitsat ja ehkä muutaman herneen tai jotain sellaista.

Baby Bear kasvaa

Ja viimeinen penkki valmistui tässä varhaiskeväällä. Se on hevosen vanha heinälaatikko. Pistin sinne kunnolla puoliraakaa kompostia, olkilantaa, kanankakkaa, puutuhkaa ja uutta turvemultaa. Sinne menevät sitten melonit! Kylvin kahta lajiketta: Stellio ja Baby Bear. Molemmat itivät.. mutta jätin Stellion liian kauaksi aikaa propagaattoriin ja se homehtui!!! Voi harmi!! Olisi pitänyt heti nykäistä se sieltä pois omaan ruukkuun. Sirkkalehdethän sillä vaan oli siinä vaiheessakin, mutta tosiaan, ei olisi pitänyt jättää niitä siihen lämpöiseen ja kosteaan yhtään kauempaa kuin oli tarve. Eli nyt on sitten vaan kolme Baby Bearia - joka on oikeastaan luokiteltu kurpitsaksi. Stelliota ei ollut kuin ne neljä siementä... jotta pitää ostaa uusia, jos haluan kokeilla niitä uudelleen. Mutta jos Baby menee heinälaatikkoon, ei sinne oikeastaan mahdu enää muuta. Eli ne varsinaiset melonit pitää jättää ensi vuoteen.

Perunoita laitetaan ekaa kertaa sitten Skotlannin päivien! Tälläkertaa innostuin Kanadalaisen Grow, Fine Gardening's guide to vegetable gardening -lehden artikkelista (syksy 2014 lehti). Siinä tehtiin perunatorni. Me laitetaan perunat tornin idealla 1x1 m kehikkoon (siihen metalliseen 'komposti'-ritiläkehikkoon). Ostettiin kaksi lajiketta: Amandine ja Juliette. Täältä Ruotsista ei löydy meidän ehdottomia Skotlannin suosikkeja valitettavasti... :( Olisi ehkä pitänyt tuoda mukana varsinkin Highland Burgundy Red, joka pysyy purppuran punaisena keitettynäkin... Se on todella ihana peruna! Ja säväyttää muusina tai ranskiksina. Muutenkin Britanniassa on todella paljon enemmän perunalajikkeita... Kokeilin montaa eri lajiketta siellä ollessa, ja täytyy sanoa, että kyllä niillä on eroa! Siis lajikkeilla, jotka on jalostettu eri suuntiin (siis muussiperuna, ranskisperuna, uuniperuna, salaattiperuna...).

Lehtikaalit

Siinä ne oli ne kasvimaan penkit!
Sitten laitan lehtikaaleja (Half Tall ja Redbor) ja persiljaa kukkapenkkeihin. Ja yrttejä sinnetänne. Talvetin sitruunaverbenan, stevian, rosmariinin, pari oreganoa, curry-yrtin ja piparmintun kasvihuoneen penkkeihin upotettuna. Oreganot ja curry selvisivät aivan upeasti talvesta. Rosmariini näytti ookoolta kunnes lakastui... Stevia ja sitruunaverbena eivät ole vielä näyttäytyneet... eikä piparminttu, mutta siitä ei ole yleensä ollut huolta. Piparminttu on todella sitkeä tapaus!

Eli pitää vielä kylvää esikasvatukseen salaatit, yrtit, pavut ja herneet. Kyllä odotan innolla lämpimämpiä öitä, että saan kaikki nämä taimet kasvihuoneen viileään ja valoisaan.

Kasvihuoneen siirto

2013 kasvihuone oli siis sorapohjaisella etupihalla.

Kasvihuone budjetilla saa jatkoa! Nimittäin siirrettiin tuo budjetti-kasvihuone vähän pysyvämmälle paikalle viime keväänä. Ihan sen takia, että saatiin tilaa autoille, ja että kasvit saa vähän enemmän tilaa ja paremman alustan. Olivat siis tuossa ekassa paikassa isoissa paljuissa. Ja muuten tämä budjettikasvihuone on kestänyt nyt kaksi talvea aivan hyvin! :) Jätettiin kasvihuonemuovi päälle molempina vuosina, ekana talvena vaan otettiin ovi raameineen pois, jotta saatiin auto sisälle! Ja muovin päälle laitettiin kehikon alkuperäinen pressu. 

2013 kesällä kasvit olivat isoissa paljuissa.
Toimi aivan hyvin tämäkin

Sitten kasvihuoneen siirtoon!

Ekaksi valmisteltiin uudet koho-lämpöpenkit tulevan kasvihuoneen molemmille sivuille – eli kaksi kappaletta 450 x 50 x 30 cm (pituus, leveys, syvyys) penkkejä.

Kohopenkkien laatikot paikoillaan.
Tässä olisi kannattanut laittaa maanpeitekangas ensin
käytävälle ja sivuille, jotta olisi saanut kankaan penkkien alle
ja sitten rikkaruohot olisi pysyneet vieläkin paremmin kurissa.

Käytiin hakemassa kaupasta neljä filmivaneria (250 x 60 cm) ja neliskulmaisia tolppia. Leikattiin vanerit kahteen osaan pituussuunnassa, että siis yhdestä vanerin palasesta tuli 30 cm leveä. 

Neljästä vanerinpätkästä leikattiin 50 cm palat päätypaloiksi. Ja tolpat paloiteltiin 40 cm pitkiksi, eli 10 cm maan sisään meneviksi. Tolpanpätkiä tarvittiin kymmenen kappaletta per penkki, eli neljä kulmiin ja kuusi sivuille tuiksi.

Sitten vaan ruuvailtiin vanerit nurkkatolppiin ja yhdistettiin 250 cm ja 200 cm leikatut vanerinpätkät kahden tolpan avulla. Näin siis tehtiin isot avoimet ’laatikot’. Kannettiin ne sitten uudelle kasvihuoneen paikalle, mittailtiin tarkasti alue niin, että varmasti vanha kasvihuone mahtuisi penkkien päälle, ja lyötiin tolpat maahan. 

Tässä vaiheessa tajuttiin, että olisi ollut parempi odottaa ruuvaamisen kanssa tai sitten tehdä paremmat reiät tolpille! Siis paksujen tolppien maahan lyönti ei ollut mitenkään helppoa, vaikka laitettiin alut rautakangella. Olisi ollut parempi lyödä tolpat yksittäin ensiksi maahan, ja sitten ruuvata vanerit niihin kiinni. No, kävihän sen näinkin... jotkut tolpat irroitettiin, lyötiin kiinni ja sitten ruuvattiin uudelleen. Ja joka vanerinpalan puoleenväliin laitettiin tolppa ulkopuolelle tueksi ja ruuvattiin kiinni. Kun laatikot oli istutettu maahan, ne katettiin maanpeitekankaalla. Sen takia, että mullat pysyy paremmin laatikoissa ja että rikkaruohot ei pääse pesiytymään allaolevasta maasta penkkeihin. Ja parasta niitata se kiinni laitoihin, niin ei pääse lepsuilemaan.

Oksasilppua ekaksi! 

Olkilantaa

Lehtiä, tuhkaa, vanhaa
multaa ja uutta. 

Kunnon kastelua ja sitten
vielä olkea päälle katteeksi

Sitten vaan niitä eri kerroksia: 

Ensin laitoin oksista tehtyä silppua pohjalle, sitten olkilantaa, sitten viime vuoden lehtiä, sitten kunnon kerros viime vuoden kasvatusmultaa ja uutta turvemultaa ja väliin vähän puutuhkaakin. 

Sen jälkeen kastelin penkit oikein kunnolla ja möyhensin niitä hieman talikolla. Ja viimeksi päällystin penkit kerroksella oikein olkista lantaa (eli paljon olkea vähemmään lantaa). Olkikerros päällä auttaa penkkiä lämpenemään nopeammin, kosteus pysyy paremmin penkissä, eikä rikkaruohot pääse valtaamaan penkkiä – jos niitä nyt sattuu olemaan jossain kerroksen osassa. Ja sitten vielä kastelin penkkejä uudelleen, että olivat varmasti märät läpeensä.

Käytävälle kangasta. 

Tehtiin penkit pari viikkoa ennen itse kasvihuoneen siirtoa, jotta saivat vähän aikaa edes muhia. Ja sitten ruvettiin laittamaan paikkaa itse kasvihuoneelle. Nimittäin, jos oltaisiin ensin siirretty kasvihuone paikalleen, niin kohopenkkien teko sinne sisälle olisi ollut todella kinkkistä touhua ja varmasti olisi tullut paljon ärräpäitä... 

Ja sivuille samoin. 

Mies oli ostanut todella jykevät betoniankkurit joka nurkkaan! 

Kunnon ankkurit!! 

Pienemmilläkin olisi pärjätty, mutta kuulemma just sillon ei kaupasta löytynyt muita kun näitä jykeviä... jotta se oli sitten vaan upotettava nuo jötkylät maahan! Siinä tarvittiin lapiota ja rautakankea himpun verran. Mutta saatiin ne maahan. Ankkureiden väliin päätyihin laitettiin kunnon lankut, joihin kiinnitettiin se kasvihuonekehikko.

Niin ja ennenkuin tehtiin mitään muuta, niin levitettiin lisää maisemointikangasta kasvihuoneen käytäväksi, sivuille ja päätyihin ruohon ja rikkaruohojen kasvua estämään.  

Kunnon lankut päihin ankkureihin kiinni. 

Kun nämä kaikki esityöt oli valmiita, niin sitten lähdettiin kantamaan kehikkoa entiseltä paikaltaan uudelle kohdalle. Siinä oli vähän sumplimista, mutta onnistui! Mikään ei mennyt rikki. Ja sitten vaan mies ruuvaili kasvihuoneen kehikon kiinni ankkuripalkkeihin. Pitkille sivuille laitettiin takaisin samat lankut, mitkä oli niissä aikaisemminkin. Ja ullakolta haettiin oviraami ja sovitettiin se takaisin paikalleen. Oltiin ostettu viinirypäle kasvamaan kasvihuoneen sisälle, jotta se istutettiin ennen kehikon ja muovin kiristämistä silleen, että juuret on kasvihuoneen ulkopuolella ja itse kasvi sisällä. Laitettiin se kasvamaan huoneen pohjoisseinälle keskelle pitkää sivua. Sen pitäisi kestää kunnon talvet, jotta katsotaan miten käy!

 

Kehikon siirto ja sen laittaminen palkkeihin kiinni. 

Kasvihuoneen siirto tapahtui toukokuun keskivaiheilla, jotta saatoin sitten heti kiikuttaa esikasvatetut taimet kasvihuoneeseen kunnon valoon. 

Ja hetihän ne kurkut ja tomaatit istutin sinne. Vähän laitoin suojaa kankaalla ensimmäisiksi öiksi, mutta hyvin nuo lähtivät kasvuun ja tykkäsivät olostaan. Kurkut olivat olleet kylpyhuoneen ikkunalla, ja siinä oli ollut niin kivat oltavat, että rupesivat kukkimaan! Eli istuttelin kukkivia kurkun taimia! Aikaiseenhan niistä sitten sai kurkkuja. Kesäkurpitsatkin kukkivat ruukussa ennenkuin sain ne istutettua ulos kohopenkkiin. 

Niille ei valitettavasti sää ollut otollinen ja etanat sekä kotilot söivät raukkaparkoja sinä kesänä. Mutta kurkkuja ja tomaatteja tuli roppakaupalla! 

Aivan ihanaa, että sai tomaattimurskaa pakkaseen ja parisen kymmentä lasipurkkia suolakurkkuja. 

Laitoin osaan suolakurkkuja myös chilipaprikaa ja valkosipulia, ja niistä tuli aika ytyä tavaraa! 

Budjettikasvihuone valmiina kesään! 

Keittiöpuutarhasuunnitelmia

Ollaan jo melkein puolivälissä helmikuuta, ja on korkea aika suunnitella ensi kesää varten! Tomaatit ja paprikat pitäisi oikeastaan olla jo propagaattorissa. Mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan. Viime vuonna olin vieläkin myöhemmässä suunnitelmieni kanssa, ja silti piisasi elonkorjuuta. Elikkä ei tässä vielä hätää.

Aloitin tänä vuonna suunnittelun siemeninventaariolla. Ja hämmästyin, kuinka paljon erilaisia kasvisten siemeniä mulla onkaan! Tämän vuoden haaste onkin sitten kaikkien kasvislajien sovittaminen puutarhaan. Tällä hetkellä tilaa löytyy kasvihuoneesta, jonne mahtuu noin 20 isoa muurauspaljua (niitä 70-90 litraisia); kohopenkistä, joka on 1 m x 4 m x 30 cm; ja viime vuonna tehdystä lämpöpenkistä (1 m x 4 m x 15 cm kehikossa). Ja lisäksi löytyy valko- ja ilmasipulipenkit.

Apropoo valkosipuleista… Viime vuonna epäonnistuin ekaa kertaa niiden kanssa! Skotlannissa ne oli niitä ehdottomasti helpoimpia kasviksia kasvattaa, enkä koskaan epäonnistunut. Vuosikausia on mennyt, ettei ole tarvinnut valkosipuleita ostaa kaupasta... Ja sitten ekaa kertaa niitä kasvattaessa täällä Ruotsissa viime vuonna, ne kaikki kuolivat. Analysoin hommaa sitten jälkeenpäin ja ensiksikin arvelen maan olleen vieläkin liian raskasta niille – vaikka siihen käänsinkin paljon hiekkaa. Ja toisekseen, laitoin ne maahan aivan liian aikaisin (tuossa olikohan syys-lokakuussa), eli kasvoivat ja sitten paleltuivat. Vaikka Skotlannissa tuo ei ollut lainkaan ongelmana – tosin siellä ei routa ole niin jykevä, vaikka lunta tulisikin. No, viime vuonna sitten tästä viisastuneena odottelin ja odottelin pakkasten tuloa ennen valkosipuleiden maahanlaittoa. Marraskuu tuli ja menikin... Ja sitten olin yhtäkkiä liian myöhässä, olin poissa kotoa, ja lumi satoi maahan. Äh, no se oli sitten siinä, ajattelin. Kaupasta niitä on vaan ostettava ensi vuonnakin. Mutta vaikka talvi tuntui tulevan, meni se hyvin nopeasti pois! Eli lämpötilat nousi plussalle, lumet suli ja vettä satoi. Ja niin minä sitten istuttelin valkosipuleita tuossa Uuden Vuoden aikoihin! On sitä aikoihin eletty! Että puutarhassa myllerretään ja istutuksia tehdään ihan noin vaan keskitalvella! Ohhoh.

Tämä lämmin talvi on myös aiheuttanut sen, että esim. mun Lonicerat (kuusamat) rupesivat pukkaamaan lehtiä! Ja tulppaanit, krookukset yms. kevätsipulit on myös ruvenneet kasvamaan aivan liian aikaisin. Ennenkuin pakkaset tuli takasin (ja ehtivät jo menemäänkin taasen), lappasin kaikkien herkkien kasvien päälle vähän olkilantaa suojaksi. Peukut pystyyn, etteivät kasvit pääse kuolemaan tämmöisen ihmeellisen talven takia.

No, palataanpas takaisin keittiöpuutarhasuunnitelmiin.

Olen päätynyt samaan suunnitelmaan, kuin viime vuonna kasvihuoneen kanssa. Eli siis puolet kasvihuoneen paljuista laitetaan tomaateille. Ja toinen puoli on sitten kurkkuja, paprikoita, munakoisoja ja chilejä, ja sitten voisin siihen vielä laittaa ainakin yhden kurpitsan tai kaksi. Kurpitsat on olleet vaikeita mulle aikaisemmin. En olekaan niiden kanssa onnistunut ollenkaan! Pääsyy on ollut ensinnäkin itävyydessä. Ja sitten kun ne itivät, niin eivät kasvaneet. Skotlannissa syynä siihen oli todella viileä, sateinen ja tuulinen paikka. Raukkaparat eivät koskaan päässeet mihinkään kunnon kasvun alkuun. Mutta nyt toivon, että olisi tälläkertaa hieman enemmän onnea. Ja varsinkin kasvihuoneessa.

Viimeiset kaksi vuotta olen laittanut papuja (erilaisia salkopapuja sekä pensaspapuja) kohopenkkiini, ja tänä vuonna on siis jo korkea aika istuttaa ne muualle. Siis esikasvatan ainakin puolet pavuista, niin että saan satoa aikaisin. Aivan rakastan salkopapuja, ja niitä on todella vaikea löytää kaupasta – tai siis kyllä löytyy, mutta nuo ovat yleensä Keniasta tuotuja. Ei ole mitään kenialaisia vastaan, mutta tykkään lähiruuasta, jos se vaan on mahdollista. Eli tänä vuonna pavut menee nyt sitten lämpöpenkin pohjoispuolelle (penkki on itä-länsi –linjassa, jotta pitkä sivu saa nauttia mahdollisimman paljosta auringonpaisteesta).  

Kyllä kadun sitä, etten jo viime vuonna laittanut papuja jonnekin muualle, koska nyt mulla on ongelmana se, mihin laitan herneet!

Siis herneet ja pavut eivät pidä toisistaan ollenkaan. Eivät vierekkäin olosta tai toistensa jälkeen tulosta. Eli nyt pitää odottaa yhden vuoden yli, ennenkuin voin laittaa hernettä kohopenkkiin. Eikä siis herneitä voi laittaa myöskään lämpöpenkkiin. Valko- ja ilmasipulipenkissä olisi vähän tilaa, mutta herneet ei siedä niitäkään. Kaikki paljut on menossa kasvihuoneeseen, jotta niihinkään ei oikein voi herneitä laittaa. Jotain pitää joko ostaa, tai sitten kaivaa taasen uusi penkki.

Taidanpa tehdä muuten uuden penkin. Kun sama homma tulee kuitenkin eteen taas ensi vuonna. Ja seuraavaksi sitten pitää lähteä ostamaan Link-a-Bordeja! Olen todella tyytyväinen niihin, enkä nyt enää kuvittelisikaan tekeväni kohopenkkejä mistään muusta (tai ehkä ritilöiden väliin laitetuista kivistä... katsokaapas esim. täältä kuvaa). Mun Link-a-Bordit on kestäneet nyt jotain 10 vuotta nuo vanhimmat, jos muistan oikein. Ja ne voi jättää ulos talveksi. Aivan ihania! Helpot asentaa, kevyet, eivät lahoa, todella hyvä hinta-laatusuhde, kun kestävät ja kestävät. Ne on siis tehty kierrätysmuovista ja ovat tietysti myös kierrätettävissä. Jos nyt haluaa jostain kumman syystä niistä päästä eroon...

Eli sitten kohopenkkiin laitan kasviksia, jotka eivät pahoita mieltään pavuista: kaaleja, kurpitsoja, kesäkurpitsoja, juurikkaita.

Lämpöpenkki saa sitten eteläpuolelleen kaaleja, kesäkurpitsoja ja kurpitsoja myös. Lämpöpenkki on mun mielestä vielä aivan liian ravinteikas juurikkaille, ne voi laittaa siihen ehkä vuoden parin kuluttua. Kohopenkki on myös ravinteikas (olen sinne lisännyt olkilantaa), mutta se ei kuitenkaan sisällä puoliraakaa kompostia yms. jota sitten lämpöpenkki kyllä sisältää.

Uuteen penkkiin sitten laitetaan ne herneet ja juureksia myös. Herneet tykkää juureksista (ainakin porkkanasta ja punajuuresta), jotta se sopii hyvin. Ai niin ja siihen voisin myös sitten laittaa salaatteja ja yrttejä.

Kolme 1 m x 4 m penkkiä ja kasvihuone pitäisi kyllä sitten riittää tulevaisuudessakin!

Tässäpä mun suunnitelma! Sitten vaan shoppailemaan! 

Muovinen kasvihuone pienellä budjetilla

Ja tämä on nyt ihan pakko jakaa kaikkien teidän netti-ihmisten kanssa!

Alkuperäinen idea on Isältä, ja todella mahtava.

Vuosikausia olen yrittänyt päästä samalle tomaatin ja paprikan kasvatustasolle Äidin kanssa… Mutta en ole koskaan onnistunut kasvattamaan noita ihania makupommeja yhtä hyvin. Ensin haittasivat kauheat tuulet ja jatkuvat sateet Skottilan kukkuloilla ja sitten en vaan tiennyt tarpeeksi eri lämpötilojen ja valon merkityksestä tomaatintaimiin. Tänä vuonna ajattelin antaa mennä ja oikein kunnolla. Nyt onnistun!

Viime kesänä tätini antoi todella hyviä ohjeita tomaatin taimien kasvattamisesta. Ja sitten se Isän hyvä idea, joka putkahti keskustellessamme kasvihuoneiden kalleudesta ja siitä, että olimme päättäneet tehdä itse kasvihuonetunnelin muovista.

Haluttiin myös jonkinlainen suoja autolle talveksi, kun se ei mahdu meidän autotalliin – ja sitäpaitsi se on täynnä puutarhatyövälineitä yms… Jotta Isä sitten ehdotti, että ostaisimme pressuautotallin. Niitähän löytyy Suomesta pienemmästäkin kaupungista, eivätkä ole edes kalliita. Ja sitten isälle välähti, että kesäksi sitten voi ottaa pressun pois ja laittaa kasvihuonemuovin sen sijaan.

Jepulis! Todella mahtava idea meidän mielestä! Eli ostettiin autotalli, vietiin mukanamme Ruotsiin ja laitetiin se pystyyn viime syksynä talveksi. Toimi erittäin hyvin. Ja sitten, kun lumet sulivat, otettiin pressu pois ja vaihdettiin se muoviin!

En voisi olla tyytyväisempi tuloksesta! Saatiin ihanan avara kasvihuone kymmenesosaan ’normaalin’ ostohinnasta.

Tässä kuvia ja kommentteja prosessista:

Autotalli pressuineen. Me oltiin laitettu ekstrapressu tallin oman pressun alle tueksi, ja se toimi todella hyvin. Etupuolen oviosassa oli kaksi todella heikkoa vetoketjua, jotka menivät rikki melkein heti... mutta ei muuta kun ensi talveksi ompelen siihen kiinni pari parempaa vetoketjua.

 

 

Niin, ensimmäinen tehtävä pressun poisoton jälkeen oli laittaa pehmuste-teippiä kaikkiin paikkoihin, missä muovi tulee koskemaan metallirunkoon. Teippi on siis sellaista vaahtomuoviteippiä, sitä pitäis saada samasta kaupasta, mistä tuota muoviakin voi ostaa.

 

 

Tässä näkyy koko autotallin rakenne. Me oltiin jo aiemmin laitettu isot puupalkit alaputkiin kiinni, niin ettei kasvihuonetta tarvinnut enää ruveta ankkuroimaan. Mies siinä laittaa ovenkarmia.

 

 

Ovenkarmi laitettiin kiinni putkiin metallinauhalla. Hyvin ja tukevasti se siihen istahti. Myöhemmin teippasin metalliosat vielä hieman paremmin kuin mitä tässä näkyy.

 

 

Karmin alapuoli ruuvattiin kiinni etupalkkiin. Hevosenkenkä on hyvä luotiviivan paino…

 

 

Tässä ollan jo vedetty muovi päälle ja laitettu se kiinni pitkiltä sivuiltaan. Ovi tehtiin vanhan kirjahyllyn sivuista… Yhdistettiin ne kahdella sopivan paksuisella puun palalla.

Huomaa punaiset nipistimet! Niitä on kaksi per kulma. Ne pitää muovia paremmin paikallaan. Otin yhden pois päiväksi pariksi, mutta laitoin sen äkkiä takas, kun muovi rupes repeämään alhaalta siitä kohti.

 

 

Tässä kuva etupuolesta. Tilasin muovin sellaisena palana, että voitiin se vetää suoraan rakenteen päälle pitkältä sivultaan, laittaa kiinni alhaalta ja sitten kerätä etu ja takapuolen muovit niiden karmeihin.

 

 

Tässä vielä näkymä oven karmin yläpuolesta. Nyt näkyy hyvin toi pehmuste-teippi.

 

 

Valmis!

Kerättiin siis muovi edestä napakasti ovenkarmiin. Taitettiin se kaksinkerroin missä tarvitsi, eli lähinnä siinä kohdalla, mistä katto alkaa. Ja listat päälle muovin pidikkeiksi.

Oven sivulle jätettiin kolminkertainen muovitaite, joka sitten eristää oven kohdan. Ovi ei jatku maahan asti, vaan ollaan oven alaosa tehty muovitaitteesta. Sen saa sitten kivasti auki vähän viileämmällä säällä tuuletusluukuksi. 

 

 

Näin sitten istutin tomaatit, paprikat, munakoisot, kurkut ja chillipaprikat. Eli siis paljuihin. Ne on muistaakseni 70 ja 90 litraisia. Jokaiseen menee kaksi kasvia, ja 3-4 basilikaa per tomaattipalju!

Mulla ei ole nyt kuvia tosta takaosan muovin laitosta, mutta ehkä se nyt tästäkin tulee selväksi. Laitettiin muovi kahden lankun väliin alalaidassa ja sitten keskelle laitettiin roikkumaan lauta kattoputkesta, samaan tyyliin kuin ovenkarmitkin. Muovi kerättiin sitten keskilautaan ja taitettiin se kaksinkerroin katonrajasta. Siihen sitten toinen lauta päälle pitämään muovi tiukasti kiinni. Siinä se!

Myöhemmin teippasin noi isot taitteet sisältä kiinni, kun sinne rupes menemään perhosia ja muita ötököitä kuolemaan… Käytin muovihuoneen korjausteippiä.

 

 

Ja tässä mun kasvihuone viime viikolta! Tomaatit on erittäin tyytyväisiä, kuten myös muut kasvit. Kurkut rupes melkein heti kukkimaan ja nyt niissä on jo viiden sentin pikkukurkkuja! Ja tomaatit on ruvenneet tällä viikolla kukkimaan! Basilikaa ollaan syöty jo tomaattisalaateissa ja chilipaprikaa kokeiltu. Chilipaprikat on nuo isot kasvit huoneen perällä, ne ovat talven yli eläneitä, sen takia jo noin isoja. Niissä on kukkia ja chilejä vaikka muille jakaa. Ne on Numex Twilight lajiketta, pieniä, mutta pippurisia.

Nyt on siis todella hyvät edellytykset mahtavaan satoon. Peukut vaan pystyyn…  

Niin, voisin tässä vielä mainita, mitä meni noihin paljuihin.  

Aloitin poraamalla yhteensä kuusi reikää paljujen alasivuihin. Pohjalle laitoin haketta, jota oltiin tehty tontilta kaadettujen puiden pikkuoksista; se on paljon kevyempää kuin kivet tms. Sitten aikalailla (ehkä puoleen väliin asti paljua) hevosen olkilantaa ja päälle hieman hiekkaa. Ylin kerros oli puutarhamullan, kompostimullan ja hiekan sekoitusta.

 

Kasvit näyttää tykkäävän ainakin tähän asti.

Ruokin niitä silloin tällöin tomaattilannoitteella, mutta en käytä sitä säännöllisesti, kun tuota lantaa on kuitenkin paljussa ihan tarpeeksi. Ja kasvit näyttää oikein hyviltä ja terveiltä, ovat tanakoita, hyvät lehdet ja todella paljon kukintojen alkuja.

 

Suosittelen tämmöistä vaihtoehtoa kasvihuoneelle. Ainoa asia, joka ajateltiin tehdä toisin ensi vuonna on se, että laitetaan takaosaan myös joko ovenkarmi tai tuuletusluukun karmi, niin että ilma pääsee vaihtumaan paremmin. Nyt lämpötila nousee huonessa herkästi yli 30 asteen, eikä oven pitäminen auki aina auta asiaan.

Eli siis, ensi syksynä otetaan muovi ja ovenkarmi pois, ja laitetaan pressu takaisin. Sitten ensi vuonna nähdään, miten hyvin saadaan vanha muovi takaisin kehikon päälle! Jätettiin kyllä vähän ylimääräistä muovia karmien kohdalle, jotta pitäisi onnistua. Peukut pystyyn…

 

Mistä link-a-bordeja...?

Suomestapäin tuli kysymys (netin ulkopuolelta), että saako näitä 'link-a-bord'eja Suomesta. No, suora vastaus on, että en tiedä. Mutta, valmistaja myy kyllä niitä Briteistä netin kautta ja lähettää ulkomaillekin. Sanovat sivullaan, että kannattaa lähettää heille sähköpostin tai nettilomakkeen kautta kysely postimaksuista ennen tilausta. Sitten ei tule mitään kauheita yllätyksiä laskuun. Voihan sitä vaikka kavereiden kanssa tehdä yhteistilauksen, jos vaan innostusta riittää. Silleen postimaksukin pitäisi tulla halvemmaksi.

Niinkun sanottu aiemmin tuolla lämpöpenkin teossa, nää on kestäneet mulla vuosikausia, eivätkä tunnu menevän miksikään edes talvella lumen alla. Ainoastaan niiden keskussauvojen (jotka pitää isomman penkin sivuja yhdessä) metallikoukut on ruostuneet vuosien saatossa ja jotkut laitapalat on himpun verran vääntyneet. Mutta kun käyttöä on ollut näin monta vuotta ja kaikki palat on vieläkin helposti koottavissa ja purettavissa, niin ei ole valittamista.

Jotta tämmöinen pieni mainospätkä tässä.

Lämpöpenkin teko jatkuu...

Vihdoinkin tuli otettua kuvat kamerasta.

8. Lisätään puoliraakaa kompostia lannan päälle. Semmoinen viitisen senttiä. Mun piti kaivella molemmista komposteista kaikki puoliraaka tähän päälle. Puoliraaka siis tarkoittaa sitä, ettei siitä ole vielä tullut multaa, vaan kompostiin laitetut jätteet on vielä jotensakin tunnistettavia. Mutta älä nyt kuitenkaan aivan raakaa kompostia laita, kyllä sen pitää olla jo kypsynyt hieman aikaa; meillä nuorin ehkä pari-kolme kuukautta vanhaa.  Kuvassa näkyy seuraavan vaiheen aloitus jo, eli olen pistämässä päälle ihan multaa.

9. Viimeiseksi laitetaan kunnon kerros (10+cm) valmiin kompostimullan ja pintamaan sekoitusta. Ja valmis!

Tässä pitäisi sitten olla penkkiä ehkä noin 5-6 vuodeksi. Se hiljalleen laskehtii ja tasoittuu vuosien mittaan. Kohopenkin tekoon paras aika on syksy, jolloin se saapi olla rauhassa talven yli. Mutta saapi sen nyt näin keväisinkin tehdä.

Ekan vuoden kasveja ovat sellaiset, jotka tykkää ja tarvitsee paljon energiaa ja ravintoa. Jos tekee penkin näin keväällä, parasta siihen on laittaa kesäkurpitsaa ja kurkkua ensiksi. Toisena vuonna penkissä riittää myös paljon ravintoa, joten silloin kannattaa myös suosia vain ravinteikasta maata tarvitsevia kasveja kuten just kurpitsaa, kesäkurpitsaa, kurkkuja, kaalia, tomaattia, selleriä, purjoa. Älä istuta siihen mitään köyhemmässä maassa viihtyviä liian aikaisin, vasta kolmantena vuonna tai sen jälkeen kannattaa ajatella esim. pinaattia, salaatteja ja punajuuria. Kohopenkkiin voi myös istuttaa mansikoita 4. ja 5. vuotena. Sitten viimeinen kuudes vuosi on omistettu perunoille.

Kuudennen vuodenkin jälkeen voi penkkiä tottakai käyttää, mutta sen jälkeen kannattaa maa kuohkeuttaa ja siihen lisätä puoliraakaa kompostia ja/tai lantaa.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoisin, että jos haluaa jonkun pienenkin kasvimaan tehdä, kannattaa tehdä kohopenkki, siitä on iloa vuosiksi ja se on aherruksen väärtti.

Näin tehdään lämpöpenkki!

No niin, nyt poiketaan taasen pääasiallisesta aihepiiristä. Väsäsin eilen itselleni lämpöpenkin kooltaan 1x4 metriä. Tai siis, ei tullut kyllä aivan valmiiksi, kun päivästä loppui tunnit kesken eikä kompostikaan ollut yhteistyöhaluinen...

Mutta tässäpä tulee kuvallinen lämpöpenkinteko-ohje.

1. Valitse paikka ja poista ruohikko. Säästä ruohikonpalat, laita ne vaikka pressun päälle odottamaan käyttöä. Minä leikkasin pinnan neliöiksi aika suoralla lapiolla ensiksi ja sitten nostelin palat talikolla. Toimi muuten yllättävän hienosti ja helposti. Tämä taitaa olla parasta aikaa tähän hommaan, siis ennenkuin ruoho on alkanut kasvamaan ja juuristo vankistumaan. Niinkun näkyy kuvan taustalta, lunta löytyy vielä... mutta maa on tässä kohti jo sula.

Ja sananen noista mustista link-a-board levyistä. Ovat muuten erinomaisia! Nämä ostettu Skotlannista, jotta en tiedä, myykö kukaan näitä Suomessa? Erittäin kestäviä (mun on kestäneet ilman yhtäkään vikaa jo ainakin 6 vuotta, ellei tästä nyt ole jo kaueminkin), helppoja kasata ja purkaa... Kestää myös talvet pihalla - eli ei siis tarvitse ottaa pois talveksi. Suosittelen siis! Ovat 15cm korkeita, jotta näitä käyttämällä ei tarvinnut kaivaa kovinkaan syvälle.

2. Kun olet ottanut ruohikkokerroksen pois, ota pois näkyvät ja ilkeät rikkaruohot.

3. Ja sitten lapioi vielä vähän multaa pois, että syvyydeksi tulee noin 25cm vähintään. Mulla tuli tässä täyteen kolme 90 litran ja yksi 70 litran paljua. Eli siis mun tartti kaivaa noin 10 cm, kun linkaboardit on 15cm. Tässä vaiheessa kantsii myös asentaa kanaverkko pohjalle, jos alueella on yhtään myyriä. Sen pitäisi estää niiden pikkupaholaisten pääsy apajille.

4. Seuraavaksi alkaakin sitten penkin täyttäminen! Ekaksi risuja kasataan penkin keskelle. Älä siis levitä niitä koko penkin alueelle, vaan laita kasaksi. Muista jättää risutonta tilaa myös penkin päihin. Meikä kävi tätä varten leikkaamassa kaikki tontin ruusupuskat ja piikkipensaat; paras paikka niiden leikkuujätteelle on kohopenkissä, eivätpä sieltä pistele ketään! Ja sinne menivät myös joulukuusen jättöset.

5. Nyt alkaa näkymään hyvin tuo penkin kumpumainen muoto. Risukeon päälle laitetaan ruohikon palat alaspäin. Eli siis ruohopuoli alas, juuret ylös. Palasista voi laittaa kaksikin kerrosta, mulla on tässä osittain kaksi, osittain yksi kerros. Muista 'sulkea' keko ruohikkopalasilla myös penkin päistä.

6. Sitten on aika käyttää kaikki ne lehdet, jotka tuli haravoitua viime syksynä! Eli 5cm kerros märkiä lehtiä menee ruohikkopalasten päälle. Ja hieman multaa päälle/lehtien väliin.  

 7. Päivän viimeinen kuva. Tässä olen laittanut seuraavaksi noin 5-10cm tuoretta hevosen olkilantaa. Pelkkä lantakin toimii ihan hyvin, mutta olki on hyvä siinä mielessä, että hidastaa hieman energian vapauttamista. Todella hyvä lämpöpenkkiin. Kutterinpurullista lantaa olis hyvä välttää. Puru kun ei maadu kovin helposti tai nopeasti. Ollaan kuitenkin tehty yksi penkki kutterinpurullisesta lannasta, ja ihan hyvin se toimi. Mutta me luotiin se karsinasta niin, että mukaan tuli erittäin vähän purua.

Seuraavaksi vielä tähän päälle:
8. Lisätään puoliraakaa kompostia.
9. Ylin kerros on kompostimullan ja pintamaan sekoitus.

Laitan vielä lisää kuvia, kunhan pääsen pihalle lopettamaan homman; tällä hetkellä sataa kuin ... no joo, sataa siis aikalailla. Ei tuonne viitsi mennä kompostia kaivelemaan. Niin, siinä kompostissa oli se vaikeus, että toinen oli jäässä ja toinen (jota käytettin talven mittaan) oli niin tiivis, että aika mahdotonta saada mitään siitä irti siitä pienestä alaluukusta. Täytynee ottaa koko kompostori pois ja lappaa raaka komposti toiseen maatumaan ja ottaa puoliraaka sitten käyttöön...

Ja kerron sitten vielä, mitä kasveja lämpöpenkin eka vuonna kannattaa tuossa kasvattaa.

Ei muutakun pihalle vaan ja kaivelemaan multaan, se on hauskaa hommaa! :D

Päivän puutarhaniksi

Koko talo on nyt täynnä taimia! Melkein joka ainoalla ikkunalla on armeija ruukkuja, joissa joko kasvisten tai kukkien taimia. Aluslautaset loppui jo aikoja sitten ja rupesin käyttämään muovilaatikoiden kansia ruukkujen alla, mutta nyt nekin on loppuneet!

Tänä aamuna sitten aivoissa välähti: leikkasin tukevasta muovista (tyhjästä kissanhiekkapussista) suorakulmaisen palan, jonka sitten niittasin jokaisesa kulmasta. Tadaa! Ongelma ratkaistu.