Polework, spirals and relaxing

Things are progressing really well! :) 

When lunging, I start now on the right to warm up our boy properly before turning to the left rein. I do around 5 min in walk and then 10 min in trot in that about 20+ m circle. He is stretching really well and stepping under actively, although I still have to ask for the activity and keep en eye on the pace so that he doesn't slouch. 

On the left rein we are nowadays starting straight in trot. Cannot be helped, although I would not mind walking first really. I’m not allowing him to stiffen up so that he looks out and moves his hindquarters in, and in his opinion this proper work is far easier performed in trot. Therefore, he does not stay in walk without stiffening from his right side. And when I ask for yield, he heads on to trot. Oh well, we trot then. From that about 10 m circle to a bigger one. But he has started to react immediately after the first of this kind of training session. Thus we don’t really stay on that small circle for very long, and the spiral work has become now very dynamic. Every time he stiffens, I take him in a smaller circle and ask him to move on/yield from behind, he responds and I take him to a bigger circle… In fact he was working so brilliantly the second time I was lunging him like this that I just couldn't stop smiling. He was moving forward a bit rushed, but head low and in a very nice stretch with hind feet following the tracks of the front. It was as if he was telling me that: “Was it this you wanted? Ok, here we go, I’ll do my best…” And he tried really hard and was working the best he could. I’m sure his pace will calm down when it gets easier for him. We've only started to stretch his right side, so we still have some way to go.

One shouldn’t immediately ask or expect perfection. It will come eventually with time and practice.

So, we lunged only on Sunday, then on Monday the husband went for a nice and relaxing hack mainly in walk.

On Tuesday we did a fairly tough poleworking session on the lunge with him. Not been over poles for quite some time. And now I decided to make it even a bit more challenging. First work with one pole, then three poles. 

Nov. 2013

Will’s advice for polework is to just go over one pole until the horse does not change his frame from long and low. That is, one can start doing more difficult stuff once he doesn't pull up his head while going over one pole.

Nov. 2013

Nov. 2013, not bad in walk. Of course could stretch better.

Nov 2013, and looking really bad here!
Completely hollowed... 

Well our work was tough alright, and going over three poles was a bit of a hit and miss. Sometimes good and then pretty bad. But we ended the session again with just going over that one pole. Both pretty sweaty and a very tired horse alright. So, one pole work is going fine, but three maybe a bit too much. Maybe taking one pole out for next time would be good idea. Polework again next week sometime.  

Yes, the best possible stretch here over a pole (Nov. 2013)

Wednesday was a resting day, hubby was in Denmark and anyways, our boy had been working a full week without a real day off.

On Thursday we fixed the saddle fitting again. Had to take some air out of the back of the panels and put a teeny bit more on the front. Last week we put more air at the back, but we put a bit too much of it since the saddle did very clearly pressure him on the back of the shoulders. But now I think we have almost found the balance. Just a teeny bit more air in the back… I think we took a bit too much away. But now it doesn’t pressure anywhere. Also changed our straight neoprene girth into a contoured one with a nice furry sleeve. He has not been sensitive about the girth, but there have been slight signs of annoyance and a lot of sweating along it. So, better try something else and see…

I rode straight on without lunge warm up, mostly because there were already two other people riding plus one horse being lunged. I like warming up on the lunge, so that he can move freely and relaxed forward and warm up his topline without my weight. But things went well nonetheless. Stretching nicely on a very forward and supple walk. A lot better stretch than las week and what you see in the video. And without chambon. And the same good stretch in trot! Such an improvement in the going just within a week. Very relaxed forward motion, and hubby commented how the going was looking airier as well. WoopWoop!  

Of course by no means perfect going all the time, he had to have a look at horses and people passing the school. When he popped his head up, I just asked for more forward motion and he stretched again into the contact. But mostly he was working properly. We did just the normal basic training; first walk and then trot. And the occasional leg yield.

Friday we popped the hacking saddle on him, lunged him warm and then I went and rode out for a round around the field. Footing out there is not very optimal at the moment since it has not rained for quite some time. Our boy-o tends to slip and stumble, but this time we had only one slip. More impressive for me was the fact that he managed to trot without losing balance on a spot where he usually stumbles a lot if we trot there. Something is definitely happening… :D 

And today it was time for some proper, basic and sweaty lunging.  Good job from him. I can see the difference even clearer now with the left hand work. He finds it easier to keep his hind following the front, stretching proper and then being able to bend as well. Even walk was now easier to manage.

It is truly encouraging when you can see and feel the progress and increase of power so clearly while lunging and riding. But this is how it goes with our boy, if we just have the patience to train systematically and especially on the lunge at the moment. And trying to take it easy as well… hacking relaxes not just his muscles, but also his mind.

Only a couple photos from today... :P But I do have some (grainy ones) from earlier… ;)

Puomeja, spiraaleja ja rentoutumista

Pieni väliraportti treenistä.

Ei muuta kun hyvin menee! Juoksuttaessa aloitan siis oikealla, jossa lämmittelen Pojun kunnolla, ennenkuin käännän suuntaa vasemmalle. Tulee tehtyä noin 5min käyntiä ja 10min ravia siinä noin 20+ metrin ympyrällä. Venyy hyvin ja astuu aktiivisesti, pitää vaan vieläkin pyytää sitä ja tarkkailla tahtia – ettei tuo löpsähdä.

Vasemmalla aloitetaan nyt sitten sillä ravilla vääjäämättömästi. Siis en salli Pojun jäykistymistä ja sitä, että takaosa tulee ympyrän sisälle, ja Pojun mielestä tämä ns. suoristuminen ja kunnon työskentely on helpompaa ravissa. Eli ei pysy käynnissä aluksi ilman että jäykistyisi oikealta sivultaan. No, se on sitten ravia. Mennään pieneltä ympyrältä (n.10m) sinne isommalle. Mutta tuo on nyt alkanut reagoimaan lähes heti. Eli ekan kerran jälkeen ei ole kauaa tarvinnut pitää pienellä ympyrällä, nyt homma on paljon dynaamisempaa. Eli mennään pienen ja keskisuuren ja suuren ympyrän välillä aika aktiivisesti. Aina kun huomaan jäykistymisen, lähdetään pienemmälle... ja kun reagoi, isommalle. Toisella tällaisella treenikerralla tuo reagoi heti. Ja oli niin maan perusteellisen brillijantti että meikäläisellä oli vaan pepsodent-hymy päällä koko ajan. Eteen mentiin hieman tohinalla vieläkin, mutta hienossa lavasta lähtevässä venytyksessä ja takaosa oli etuosan jäljissä. Ihan oli sellainen olo, että tuo sanoi ”Tätäkö halusit? Selvä, teen niin hyvin kuin osaan...” Ja yrittihän se oikein kunnolla ja niin hyvin kuin vaan rahkeet riitti. Vauhti hidastuu ja tohinat loppuu sitten silloin, kun homma on Pojulle helpompaa. Nythän vasta aloitettiin sen oikean kyljen kunnon venyttelyt, kyllä se tästä.

Ei pidä heti pyytää tai odottaa täydellisyyttä. Se tulee pikkuhiljaa ajan ja harjoittelun tuloksena.  

Juoksutusta on siis harjoitettu sunnuntaina, sitten maanantaina mies vetäisi kivan rennon maastokävelyn.

Marraskuu 2013

Tiistaina vedettiin erittäin rankka puomitreeni. Puomeja ei ollakaan menty ikuisuuksiin. Ja nyt päätin kokeilla vähän haastavampaa treeniä. Ensin yhden puomin yli ja sitten erikseen kolmen. 

Marraskuu 2013. Hyvä venyminen

Marraskuu 2013. Ei hassumpaa ravissakaan. 

Willin neuvo puomityöskentelylle on sellainen, että ensiksi vain sen yhden yli, kunnes homma toimii hienosti eteen-alas tyylissäkin. Eli kunnes hevonen ei nykäise sitä päätä ylöspäin, eli kunnes liike ei enää tule lavasta puomin ylittämiseen. Me ollaan siis aiemmin menty vain ja ainoastaan yhden puomin työskentelyä. Ja tuo edistyi siihen malliin, että päätin haastaa hevosen rankempaan treeniin. 

Satulastakäsin aika hyvä käynnissä. 

No, rankkaa oli ja kolmen perättäisen ravipuomin ylitys oli vähän niin ja näin. Osa meni hyvin ja osa ei todellakaan. Mutta päätettiin päivä taas sen yhden puomin ylittelyyn. Ja hiki tuli ja väsynyt oli hevonen... Kokeillaan taas puomeja ehkä ensi viikolla uudestaan.

Ei toimi ei... huomaa selän notkahtaminen jne. 

Kun nyt ei tullut kameraa ollenkaan mukaan treeneihin, niin  tässä vanhoja stillejä videoista viime marraskuulta... homma menee nyt hieman paremmin - tai ainakin välillä. 

 

Tää olis se todellakin ihanteellinen ylitys
venytyksen suhteen. ;) 

Keskiviikkona oli vapaa, mies oli Tanskassa käymässä ja muutenkin Poju ei ollut saanut täysin vapaata sitten kokonaiseen viikkoon.

Torstaina eli eilen fiksattiin sitten satulan ilmatyynyjä. Takaa piti ottaa vähän pois ilmaa ja eteen laittaa ihan himpun verran lisää. Siis viime viikolla laitettiin satulaan lisää ilmaa taakse, ja sitä tuli kyllä liikaa, kun satula oli ilmiselvästi painanut edestä liikaa. Nyt taisi balanssi ainakin melkein löytyä senkin kanssa. Ehkä seuraavalle ratsastuskerralle laitetaan ihan miniskuulit lisäilmat taakse. Ratsastin suoraan, eli ei tälläkertaa pidetty juoksutuslämmittelyjä. Lähinnä sen takia, että kentällä oli jo kaksi ratsukkoa plus juoksuttaja... Tykkään lämmitellä Pojun liinassa sen takia, että pääsee liikkumaan rennosti eteenpäin ilman mun painoa selässä heti alkajaisiksi. Mutta hienostihan se venyi heti rennossa ja eteenpäinmenevässä käynnissä. Todellakin paljon parempi venyminen, kuin viime viikolla ja tuossa Willille menneessä videossa! Ja ilman chambonia. Nyt venyi myös paremmin ravissa. Rennompaa meinikiä ja mies kommentoi, että todellakin alkaa näyttämään ilmavammalta meno. Hiphei.

Eipä missään nimessä täydellistä ollut tuo meno jatkuvasti tietenkään, piti aina välillä katsella kun kaverit meni kentän vierestä tms. Mutta suurin osa oli kunnon työtä. Ihan perustreeniä mentiin, eli ensin käyntiä ja sitten ravia. Ja siihen silloin tällöin vähän pohkeenväistöä. Avotaivutukset jätin pois silläkertaa.

Kyllä se on kivaa, kun takapuolessa tuntuu tämä voiman kasvu niin nopeasti ja Poju liikkuu eteenpäin helpommin ja notkeammin. Mutta tälleen se tulee meillä, kun vaan jaksetaan treenata systemaattisesti varsinkin liinassa tällähetkellä. Ja yritetään muistaa ottaa iisisti aina välillä rennoilla maastokävelyillä jne. Rentouttaa lihaksia ja tuulettaa Pojun mieltä.

Eipä ole mitään kuvia tai filmiäkään näistä... :P Mutta tuossa jotain aiempaa kuvaa. ;) 

Takaisin täyteen treeniin!

Kesälomat on nyt todellakin pidetty ja sainpa aikaiseksi kirjoitella jotain tännekin! :) 

Poju on ollut nyt takaisin kunnon treenissä parisen viikkoa kahden viikon laidunlomailun jälkeen. Ei yhtään epätasaisuutta enää jäljellä, jippiii! Energiataso on kyllä ollut vähän alhaalla, mutta enemmän kauraa ruokaan, ja homma toimii paremmin. Tulee nyt myös sisälle öiksi, joka myös auttaa asiaa. Kuntoa pitää myös vähän kohotella, mutta se tulee tässä treenin kanssa.  

Mutta pääasia on, että Poju on nyt taas täysin kunnossa ja voidaan aloittaa taas rankempi treeni.

Ollaan tehty vähän sitä ja tätä näiden parin viikon aikana. Sekä myös pari videota, joita voi katsellä täältä Willin kommenttien kera.

Täytyy sanoa, että olen todella iloinen ja onnellinen näistä kommenteista! :D 

Tiesin, että juoksutus on mennyt todella hyvin viime aikoina, ja että tuo on yhtäkkiä alkanut venymään aivan alas ja ihan sieltä lavasta asti. Sitä ei ole tehnyt monasti eikä näin yhtenäisesti aikaisemmin. Eli odotin Williltä hyviä kommentteja, mutta luulin todellakin, että kommentit ratsastamisesta olisi enemmänkin sellaisia, että ’parasta nyt vaan keskittyä juoksutukseen, ei näytä niin hyvältä’... Siis itse olin lähinnä juuttunut siihen, että Poju ei venynyt yhtä hyvin ratsailta käsin. Veti kaulan sisään, eikä venynyt tasaisesti. Ratsastus tuntui kyllä muuten hyvältä. Eli käynnissä todella paljon liikettä takaa ja hyvät energiat, ravissa tuntui kevyeltä ja notkealta. Töitä piti kyllä tehdä energian ylläpitämiseksi ja jonkinlaisen venytyksen aikaansaamiseksi, ja hiki kyllä tuli. Ja nyt oikean kyljen jäykkyys on tullut takaisin treenin myötä, jotta vasemman kierroksen työskentely on aina hieman vaikeampaa, kun sen on vaikeampi venyä, sitten taipua ja työskennellä kunnolla. Että olin iloisesti yllättynyt, kun kommentit oli niin positiivisia siltäkin osalta.

Mutta olen täysin samaa mieltä Willin kommenttien kanssa. Ja erittäin onnellinen kommenteista, joita en odottanut! Se vaan on niin, että kun katselet hevosesi liikettä joka päivä, on vaikeaa huomata tällaisia hienompia ja asteittaisia muutoksia. Sen takia on erittäin hyvä olla valmentaja, joka ei näe hevosta koko ajan, tai edes ottaa videoita tasaisin väliajoin, jotta voi sitten vertailla niitä itse. Eli olen todella iloinen, että Poju kuulemma näyttää pehmeämmältä, että sen massulihakset on enemmän käytössä, liikkuu yleisesti ottaen paremmin ja että tuon meno alkaa jopa näyttämään kevyemmältä ja jonkinlaista nostetta on siis ilmassa! Jeee... 

Yleisesti ottaen Poju on edistynyt huolimatta haveristaan ja pitkästä kuntoutusajasta, ja se tekee mut kyllä todella onnelliseksi. Kuntoutuksen aikana sitä on miettinyt monasti, kuinka pitkällä sitä oltaisiin jos… Ja kuinka paljon treeniaikaa ollaan menetetty… On tullut mieleen, että varmasti ollaan menty takaperin kaikessa ja kuinka hirveän kauan sitten meneekään aikaa ennenkuin ollaan taas kunnon treenissä kiinni. Mutta olen todellakin yllättynyt siitä, miten hyvin sen kunto on säilynyt kaikesta huolimatta. Sanoisin, että se pysyi niin hyvänä, koska pitäydyttiin aina siinä eteen-alas työskentelyssä koko kuntoutuksen aikana. Vaikka se sitten oli suurimmaksi osaksi käyntiä, niin se silti piti vatsalihakset kunnossa jne. Tottakai Poju menetti myös paljon lihaskuntoa, sehän on väistämätöntä, mutta se ei kuitenkaan menettänyt kaikkea. Eli nyt täyspainoiseen työhön palaaminen ei olekaan niin vaikeaa. Tuo tarvitsee kyllä vähän ekstra kannustusta eteenpäinmenoon, koska kunto ei ole aivan huippuluokkaa vielä, mutta muuten Poju tuntuu liukuneen takaisin normaaliin työrytmiin ilman mitään vaikeuksia.

Eli ei muutakun ponnistetaan eteenpäin ja ylöspäin! Sananmukaisesti! ;)

Suunnitelmissa on nyt juoksuttaa suurin osa viikosta ja ratsastaa noin kaksi kertaa per viikko. Will pyysi mua väistättämään Pojun takaosaa pois ympyrän sisäpuolelta vasemassa kierroksessa, jotta tuo suoristuisi ja alkaisi myös vasemmalla venymään ja rentoutumaan työhön paremmin. Venytys auttaa myös sitten kunnon taipumisen aikaansaamiseen (siis sieltä hevosen keskikohdalta, ei kaulasta...). Suunnitelmat siis sisältävät myös spiraalityöskentelyä vasemmalla. Eli, kun tuo alkaa työntämään lapaa ulos ja takaosaa sisään, otan Pojun pienemmälle ympyrälle ja luon enemmän painetta raipalla takaosaan. Ei siis mitään ruoskintaa, tuskin tarvitsee koskeakaan siihen raipalla, yleensä kehonkieli ja raipalla osoittaminen on tarpeeksi. Otan siis hieman tukevamman kontaktin kuolaimeen ja ajan eteen. Aiheuttaa yleensä ensiksi kunnon spurttauksen pienellä ympyrällä, vaikkakin matalalla pään asennolla ja kunnon venytyksessä. Mutta suht nopsaan tuo alkaa yleensä väistämään (pidän koko ajan silmällä takajalkojen liikettä ja niiden jälkiä verrattuna etujalkoihin) ja notkistuu. Heti kun nään tämän koko kehon huomattavan rentoutumisen ja notkistumisen, päästän sen asteittaisesti ja pikkuhiljaa suuremmalle ja suuremmalle ympyrälle. Jos se jäykistyy ja nään takaosan tulevan ympyrän sisään, otan heti tukevamman tuntuman ja tuon Pojun takaisin spiraalille pienemmälle ympyrälle ja toistan homman. Johdonmukaisuus on tässäkin hommassa aajaoo. Ja spiraalilla vietetyn ajan pitäisi pikkuhiljaa lyhentyä, kun notkeus ja lihaskunto nousee. Kokeilin tätä hommaa eilen, ja sehän toimi todella hyvin!

Oikea kierros näyttää hyvältä ja notkeammalta. Koska pienemmällä ympyrällä tai joissain tiukissa kulmissa homma menee liian vaikeaksi, yritän pitää sen niin isoilla ympyröillä kuin vaan mahdollista, eli just niinkuin Will kommentoi; 20-30m ympyrällä.

Laukan luulin olevan aivan samassa jamassa kuin reilu puoli vuotta sitten. Mutta editoitua ja katseltua videoita moneen kertaan, rupesin ajattelemaan, että taitaa se sittenkin olla hieman parantunut. Ja kivasti Will sanoi nähneensä saman. Ei tosiaankaan missään mielessä vielä lähelläkään hyvää laukkaa ja tarvitsee todellakin paljon enemmän töitä vielä, mutta todella mieltä ylentävää, että jotain parannusta on tapahtunut tässäkin asiassa.

Yritän myös muistaa antaa Pojulle helpompia päiviä ja täysiä vapaapäivä. Lepo tekee hyvää, jotta on todellakin tärkeää muistaa olla puskematta treeniä täysillä koko ajan.

Tässä tämä! Katsotaan, mitä seuraavat viikot tuovat tullessaan! 

Back to full training!

Summer holidays truly over and I finally find some time to do an update over here! :D 

After another two weeks of complete field holiday for our boy we are back in full action for past couple weeks. No unevenness at all left, hooray! His energy levels dropped a bit, but some more oats into diet and especially coming in for the nights are doing the trick. Fitness needs also addressing, but that comes eventually with the training.

But the main thing is, that he is now back to business and full training again.

We have done a bit of this and that during the past couple weeks. Including a couple videos which you can view with Will’scommentary over here. I am so happy with the comments! :D

I knew that lunging has gone really well lately and that he suddenly has started to really stretch from the base of his neck, but I truly did not expect anything very much positive commentary from the riding. 

He did feel really good to ride, expect that I just couldn't get him to stretch as beautifully under saddle as he did on the lunge… He steps nicely enough under with good rhythm and pace, and is mostly soft and supple, but tends to turtle his neck and not really fully release it to a proper stretch. Furthermore, he has gotten a bit stiff on his right side again (it has always been his stiffer side) and thus work on the left rein is then more difficult, because he is finding it difficult to stretch, then bend and work proper.

But I agree totally with Will’s comments. Also very happy of the comments that I didn't expect! Many times when you see your horse every day, you miss a lot of subtle and gradual changes in his going. It's therefore very good to have a trainer, who does not see your horse every day, or to take video regularly and compare them from time to time. So, I’m happy to have been told that he looks softer, belly is starting to really come into play, moves in general better and shows the first signs of getting some lift in his movement. Overall, he has improved despite the injury and lengthy rehab, and that makes me happy. 

During the rehab I've been thinking how much further we would have been, if only… And how much training time we have lost… Thinking that we have gone backwards in all and how long it will take to get back into fitness. But it’s been actually surprising how much fitness he has kept despite it all. I would attribute it to the fact that we kept on stretching him long and low albeit in walk mostly during the rehab. It kept his belly up and although he lost muscle inevitably, he did not loose it all. Now getting back to full speed is not so difficult. He does need extra encouragement to move forward since his fitness level is not yet there, but otherwise it seems that he just automatically has resumed his normal working mode.

So, it's onward and upwards! Literally! ;)

Plan now is to lunge most of the week and ride about twice a week. Will asked me to start pushing his hindquarters out on the left rein to straighten him and to get him stretching better. That then also enables him to start bending properly. So, my plan includes spiral work on the lunge on left. That is, when he pushes out with his shoulder and therefore brings in his hindquarters, I'll take him into a smaller circle and give him more pressure with the whip on his hind. Not whipping here, I hardly have to even touch him with the whip, usually my body language and pointing the whip to his hind is enough to make him move forward. So, I have a slightly sturdier contact on the bit and I’m driving him more onward with my cues. He usually lunges forward into faster pace at first, but still head low. After a while he starts to supple and when I see him softening through his whole body and moving his hindquarters visibly over (I keep an eye on the tracks he makes with his hind feet relative to the front), I let him gradually move onto a larger circle. If he lapses back into stiffer form with hindquarters moving inwards, I immediately take firmer contact and bring him back to a smaller circle and repeat the procedure. Consistency is the key here as with everything! And the amount of time I spend taking him to the spiral should get less and less. 

I tried this yesterday and it worked very well indeed!

Right rein, however, is looking suppler. And since he is still showing slight difficulty in smaller circles and the occasional tighter turn on right rein, I tend to keep him on as big a circle as possible, just as Will comments… on 20-30 m circles.  

Canter I thought at first has not really improved. But after editing the videos and watching them several times over, I started to realise that it does look a little bit better perhaps. And happily Will commented seeing the same. By no means it is anywhere near ready and requires a lot more work, but it is uplifting that it's also better than it was - we are definitely not back to square one.

I’m also trying to remember to give him an easier day at least once a week and of course some day or so off as well. Rest agrees with him, so it is important to remember not to push it on 100% all the time.

There we go! Lets see what the next weeks will bring!