Perustreeniohjelma lyhykäisesti sanottuna hevosen lihaksien kunnon kohotukseen

Elokuista liinausta 2013. 

Joulukuun viimeisiä päiviä 2013. Huomaa selän ero! Ja vatsalihakset... :)

No tännehän tämä piti nyt laittaa... Tuli siis tuossa kirjoitettua erääseen hyvin tunnettuun ratsastusfoorumiin juttua taasen perustreenistä. Ja ajattelin, että hyvähän se olisi tännekin laittaa ylös. Eli tässä tämä noin suurinpiirtein samana:

Kysymys oli, miten treenata hevonen takaisin kuntoon seisonnan jälkeen. Ja tietysti mun mielipide on klassisen perustreenin mukaan eteen-alas hommaa a la Will Faerber.

"Parhaiten saat lihakset kuntoon eteen-alas työskentelyllä. Ensin käynnissä, sitten lisäät ravia, ja vasta myöhemmin, kun huomaat lihasten kasvun, laukkaa. Eli, eteen-alas käynnissä liinassa (älä pysy kuitenkaan pienellä voltilla, vaan kävele hevosen kanssa vähintään 20m ympyrää, ellei isompaa). Kun tämä toimii, eli hevonen venyy hyvin eteen-alas, kävelee reippaasti eteen ja yliastuu, voi aloittaa ravityöskentelyn. Eli ei siirtymiä, vaan ihan puhdasta käyntiä. Jos teet tosiaan isompaa ympyrää tai vaikka kävelet koko kentän ympäri, voit myös huoletta tällä tyylillä kävelyttää liinassa kymmeniä minuutteja. Liinan kautta pidät tuntuman hevoseen (se on sun ohja), eli ei löysää liinaa. Juoksutusraippa on sitten pohjeapu, eli sillä pyydetään kunnon tahtia. Raipalla pitää olla mahdollista osua hevosen takalistoon vaadittaessa, eli ei kannata liian lyhyttä raippaa käyttää. Kannattaa myös harjoitella raipan käyttöä ennakkoon (esim aidan pylvääseen), että sitten on tarpeeksi tarkka osumaan oikeisiin kohtiin. En nyt puhu tässä ruoskinnasta muuten... vaan ihan siitä, että hevoseen voi koskettaa raipan päällä, jos tuo ei liiku kunnolla eteenpäin muuten. Jos päästät hevosen laiskottelemaan, ei se kehitä lihaksia, eikä siis tapahdu mitään edistystä.

Eli hevosen pitäisi venyä eteen-alas samalla askeltaen kunnolla eteenpäin – siinä saa olla tarkkana. Voi olla, että kunnollisen työskentelyn aikaansaamiseen menee ensin viikko tai parikin. Että ei kannata lannistua, jos ei heti ekana tai tokana päivänä homma onnistu. Kun hevonen sitten työskentelee oikein, näät selkälihasten liikkeen hyvin selvästi juuri satulan takana olevassa kohdassa. Alakaula myös rentoutuu ja yläkaulan lihakset rupeaa näkymään.

Jos hevonen ensi alkuun haluaa vaan ravailla tai laukkailla liinassa pää pilvissä, ei kannata hermostua. Antaa hevosen mennä vähän aikaa, sitten kysyt äänellä takaisin raviin tai käyntiin. Jos ei onnistu, anna mennä, ja kysy taas vähän ajan päästä uudestaan. Esim. meillä meni ekoina päivinä ehkä noin 20min (per suunta) ennenkuin poju rauhoittui ja rupesi venyttelemään. Mutta reilun viikon jälkeen venyttelyn aikaansaamikseksi meni sitten vain jotain 5min. Ja tietysti nykyjään se tulee heti... Että pysy rauhallisena ja kärsivällisenä.

Opi se, miten paljon voit pyytää työskentelyä hevoselta. Ensiksi esim. ei kannata heti vaatia yliastuntaa, jos hevonen ei siihen vielä pysty. Mutta pikkuhiljaa pyydä enemmän ja enemmän.

Ravissa sama homma. Eli kun siis työskentelee kunnolla käynnissä, pyydä ravia. Ja samaa haetaan: eteen-alas venymistä kunnollisen tahdin kera. Käytä liinakättä pyytämään venytystä ja raippaa eteenpäinmenemiseen. Joskus, jos hevonen välttelee venytystä isolla ympyrällä, on hyödyllistä tuoda se pienemmälle voltille muutaman kierroksen ajaksi, jolloin pidät hyvän tuntuman päähän liinalla ja ajat kunnolla eteen raipalla. Heti kun hevonen sitten tarjoaa eteen-alas, päästät sen isolle ympyrälle takaisin. Jos teet näin johdonmukaisesti ja reagoit nopeasti, oppii hevonen myös nopeasti homman. Eli tää on todella dynaamista työskentelyä ja vaatii todella paljon keskittymiskykyä ja havainnointia. Hyviä reaktionopeuksia, koordinaatiota ja analyyttistä ajattelukykyä.

Muuten on helppo ja yksinkertainen treenimuoto!

Eteen-alas käynnissä, ravissa, ei siirtymiä. Eli ensin puhdasta käyntiä, sitten puhdasta ravia. Ei huolehdita paljoa asetuksesta (se tulee kuin itsestään hevosen ollessa ensin vertikaalisesti venynyt ja asettunut) vaan rentoudesta, eteenpäinmenosta, tahdista, rytmistä ja tietysti siitä eteen-alas venymisestä. Muista, että kaikkea ei voi vaatia kerralla täydelliseksi. Mutta pitää osata vaatia tarpeeksi ja sitten hieman enemmän hetkittäin.

Ratsailla sama homma. Jos hevonen ei veny eteen-alas ensin satulasta käsin käynnissä, ei se veny siihen myöskään ravissa. Eli, jos hevonen ei veny käynnissä satulasta käsin, ei kannata ravailla. Parempi on lisätä liinatyöskentelyä. Sitten, kun lihaksia on tarpeeksi, homma alkaa sujumaan huomattavasti paremmin satulasta käsin. Esim. me liinattiin pojua viime syksynä noin 4 päivää viikossa ja ratsastettiin vain viikonloppuisin. Edistys oli uskomatonta! Joka viikko hevonen tuntui huomattavasti voimakkaammalta viikonloppuisin! Ratsastus oli todella helppoa. Meni ehkä noin 8 viikkoa ja hevosen selkä nousi ylös ratsastettaessa. Siitä oli ehkä noin 4 viikkoa tätä ”4 päivää liinausta ja 2 päivää ratsastusta” –treeniä.

Eli kannatti.

Ratsastettaessa siis ei siirtymiä, ensin käyntiä ja sitten ravia. Ei ratsasteta kulmia, vaan pysytään isolla ympyrällä tai isolla ovaalilla. Kulmat tulee (monia kuukausia) myöhemmin, kun hevosella on tarpeeksi lihaksia. Ja kunnolla eteen, ja pyydetään eteen-alas. Ei pakoteta, ei sahata tms. mutta pyydetään venymään. Ei myöskään lötköjä ohjia, vaan hienoinen tuntuma pitää säilyttää.

Ravissa ei istuta kun vasta sitten, kun hevosella on tarpeeksi lihaksia, ettei sen rytmi tai tahti muutu raviin istuttaessa. Tätä voi kokeilla parin kuukauden jälkeen muutaman askeleen kerrallaan. Jos tahti muuttuu, selkä notkahtaa (muutaman kuukauden tällaisen treenin jälkeen pitäisi kyllä selän notkahtaminen tunnistaa...;) eli selän pitää ensin tuntea tulleen ylös, ennenkuin edes ajattelee istuvansa raviin) ja pää nousee, ei hevonen ole valmis harjoitusraviin. Eli lisää treeniä kevyessä ravissa.

Kun ravi toimii, voi aloittaa laukkaharjoittelun. Sama homma kuin aiemmin, ensin liinassa. Paitsi että laukkaa ei pidetä yllä kuin kierros pari ensi alkuun. Eli nyt paljon siirtymiä! Ravi ensin täydelliseksi, sitten laukkasiirtymä, laukkaa kierros pari, sitten raviin, ravi täydelliseksi, laukkasiirtymä... ja tätä toistetaan. Samalla havainnoidaan laukan laatua. Pyritään samaan, kuin muissa askellajeissa, eli eteen-alas. Kun tämä toimii liinassa, voidaan aloittaa sama satulasta käsin. Ja samaa kuin liinassa. Eli pieniä pyrähdyksiä ensi alkuun, kunnes laukka pyörii eteen-alas hyvin.

Semmottii. Iso posti tässä... pitäsiköhän pistää blogiin ihan sen takia, että pysyy siellä sitten...

Vielä sananen juoksutusapuvälineistä. Käytän itse chambonia, joka siis menee satulavyöstä hevosen niskaan ja sieltä kuolaimiin. Eli ei vedä hevosen päätä taaksepäin missään nimessä, vaan auttaa ainoastaan päätä laskevasti. Katso ehdottomasti Willin video chambonin oikeasta käytöstä, jos meinaat sitä käyttää. Meillä auttoi älyttömästi pojun kanssa. Kaikilla ei välttämättä tarvitse tätä tosin.

Sitten sivuohjia voi myös käyttää, mutta sama homma: katso Willin video niiden käytöstä. Yleensä sivuohjat laitetaan aivan liian tiukille... kun niiden pitäisi olla niin löysät, että hevonen pääsee venyttelemään eteen-alas niiden kanssa... Esim. me ostettiin isoimmat mahdolliset sivuohjat kaupasta, mutta siltikin ne oli liian lyhyet... eli meidän piti tehdä niihin ekstrareikiä ja toisenlainen kiinnitys, että voitiin niitä ylipäänsä käyttää. Mutta ei käytetä niitä oikeastaan ollenkaan. Chambonin kanssa toimii pojun homma todella hyvin, jos jotain tarvitsee.

Ja sitten parin kuukauden päästä voi treeniin lisätä esim. pohkeenväistöä (Willillä taasentodella hyvät ohjeet tähän!) ja puomityöskentelyä (ensin yksi puomi maahan, sen yli kunnes toimii eteen-alas muodossa, sitten vasta lisätään toinen puomi...). Jne....

Eteen-alas muodosta sitten voi ruveta pyytämään korkeampaa muotoa pikkuhiljaa muutaman kuukauden jälkeen. Sama homma kun raviin istumisessa: jos homma hajoaa, eli rytmi muuttuu ja selkä notkahtaa, niin takaisin eteen-alas muotoon ja lisää lihastreeniä. Sillon ei hevosella siis ole vielä tarpeeksi lihaksia korkeamman muodon ylläpitämiseen. Korkeampaa muotoa voi pikkuhiljaa pyytää enemmän, mutta aina havainnoiden, milloin hevosen voimat loppuvat, ja sitten pitää palata takaisin muutamaksi kierrokseksi ainakin tuohon rennompaan eteen-alas muotoon.

Siinäpä se... näin me tehdään täällä. Ja todella hyvin on mennyt.

Tsemppiä treeniin! "

Ja kuten tästä blogista voi lukea ja Willin videokommenteista katsella ja kuunnella, on homma tosiaan toiminut. 

Kesäkuu 2013, karmivaa menoa. Ei selkää eikä vatsalihaksia.
Liike tulee lavoista ja alakaulasta.
Huomaa paksu ja lyhyt kaula... pömppö vatsa, lyhyt askel, notkoselkä.

Elokuussa 2013 parin viikon treenin jälkeen.
Ero edelliseen on jo selkeästi nähtävissä. 

Loka-marraskuun treeniä 2013. Nyt näyttää todella erilaiselta!
Vatsalihaksetkin on pelissä aivan toisella tavalla.