onsdag 5 november 2014

Lokakuun työskentelyt

Käyntiä lokakuun alussa.



Ja tässä minä ajattelin, että kirjoittelisin tänne nyt vähintään kerran viikossa... hahaa... eipä oikein semmoinen vielä ainakaan onnistunut. Töitä on tullut tehtyä enemmän, olo on ollut vähän väsynyt koko kuukauden ja muutakin hommaa on ollut. Mutta katsotaas nyt sitten, mitä on tullut tehtyä lokakuun aikana.




Käynnissä venyy kivasti puomin yli. 
Pojulla on ollut kuusi täysin vapaata päivää, seitsemän päivää ollaan ratsastettu kentällä, kolmetoista päivää juoksutusta, kolme oikein rauhallista maastopäivää, yksi päivä irtohypytystä, ja yksi päivä vaan maastossa maastakäsin kävelyttämistä.


Ravissakin on ok, vaikkei chambonia


Ollaan juoksutettu chambonin kanssa ja ilman, vain vähän laukaten, kunnon laukkapäivin, puomityöskentelyin (yhden ja kahden puomin yli), ja jopa pienien esteiden yli. Eli todella vaihtelevaa juoksutusta ollaan harrastettu tässä kuukauden aikana. Juoksutuksen aikana alkaa nyt tosiaan näyttämään siltä, että tuolla rupeaa olemaan tosiaankin nostetta menossa – ilmaa alkaa tulla kavioiden ja maan välille ravissa.
Puomityöskentely on parantunut ja Poju venyy myös kahden puomin yli. Tosin jos on ollut jäykkä lavaltaan, on tuo ollut myös vaikeaa... eli puomityöskentely on noin yleisesti ottaen parantunut, mutta on meillä ollut myös huonompia päiviä. Ollaan myös ruvettu nostamaan puomeja maasta himppusen verran, kun on mennyt niiden yli hyvin ensin niiden ollessa maassa.

Lennokkuutta alkaa löytymään... 
..vaikkei venytys olekaan aivan ok...
mutta selkä ei ole notkolla kuitenkaan
Laukkatyöskentely liinassa on ehkä sillä samalla tasolla, millä se oli viime kuussa. Filmattiin laukkaa yhtenä päivänä, ja taidan kirjoitella erillisen jutun siitä myöhemmin. Eli haluan näyttää eron laukassa silloin kun Poju käyttää yläpuolen lihaksiaan ja silloin kun se ei käytä niitä. Todella mielenkiintoista, siis ainakin mun mielestä. 

Sitten yhtenä päivänä päätettiin tehdä jotain aivan erilaista ja laitettiin pieni este sille hypättäväksi. Siitähän se tykkäsi! Oli todella innoissaan ja kun sattui koskettamaan puomia kerran pari, niin kyllä oli harmissaan... Ja saatiin sitten tehtyä vähän enemmän laukkatyöskentelyäkin. ;) 






Ratsastuksessa ollaan pysytty siinä ihan perustreenissä, eli kävelyä ja ravailua.
Pohkeenväistö on paranemassa ja Poju on alkanut pitämään venytyksen ja rytmin paremmin väistössä. Suunnanvaihdot toimii myös paremmin silleen, että venytys ja rytmi eivät muutu. Olen kokeillut laukkaa muutaman kerran ratsailta. Ja vaikka luulin, että ihan sama huono laukkahan se on, niin kyllä se onkin parantunut sitten vuoden alusta! Huomasin sen katsoessani ratsastusta filmiltä... eli tässä taasen yksi syy, miksi on hyvä videoida menoa aina silloin tällöin.
Eli laukannosto onnistuu paremmin, voin nostaa monta laukkaa samalla ratsastuskerralla ilman ongelmia, ja vaikka tuo jäykistyy laukkaan, ei se ole läheskään yhtä pahaa kuin vuoden alussa. Alkaa myös näyttämään siltä, että Poju rupeaa pikkuhiljaa rentoutumaan alakaulaltaan laukassa ja käyttämään selkäänsä.

Lokakuu alkoi todella hyvällä työskentelyllä, mutta ensimmäisen viikon jälkeen tuosta tuli tahmea ja väsyneen oloinen – ei ollut energiaa enää. Ja sitten yhtenä päivänä tuo kompuroi oikein todella pahasti.
Oikein kunnon kompurointi... ja se paheni vielä tästä...
Oikeastaan oli aikamoinen ihme, että pysyin selässä, koska tuo meni alas ihan kaikilta jaloiltaan ja sen täytyi tehdä todella paljon töitä, ettei mätkähtänyt kokonaan nenälleen. Kaikki tuntui olevan ok jälkeenpäin kuitenkin. Ei könkännyt mitenkään tai ollut edes epäpuhdas, ja pystyin jatkamaan treeniä. Mutta, lavan jäykkyys on nyt tullut takaisin... Kenttä on ollut todella huonossa kunnossa sään takia, se on raskas, märkä ja epätasainen, ja Poju on kompuroinut sekä liinassa että ratsastettaessa... Eli ei tykkää tuollaisesta pinnasta yhtään. Ja kompuroi myös sen takia, että kaviot kasvoi ennätysvauhtia nyt syksyllä... Kengittäjän käytyä kompurointi jäi vähemmälle. Ja huomattiin myös se, että lämmittyään Poju kompuroi huomattavasti vähemmän. Siinä siis näkyi todella selkeästi ero yläpuolen lihasten käyttämisellä.
En ole uskaltanut ratsastaa siis chambonin kanssa kentän ollessa tuollainen epäoptimaalinen. Venytys on ollut ok, mutta ei niin hyvä kuin mitä se oli syyskuun lopussa. Pojulla on tosin paljon enemmän voimaa taas menossa, eli toisaalta kyllä työskentelee hyvin ja kunnolla, mutta koska venytys ei ole ollut täysin optimaalinen, edistys ei ole mitään huippuluokkaa.

Me pidettiin yhtenä päivänä myös irtohypytys! Oli todella hauskaa, ja Poju tykkää! No, saattaa olla, että kaurasanko linjan päässä nostaa motivaatiota myös huomattavasti... ;) No oli miten vaan, tuo ei tarvitse mitään rohkaisua tai yllyttämistä esteiden ylittämiseen. Aloitettiin neljällä laukkapuomilla, jotka sitten nostettiin ylös vähän. Kun näytti hyvältä, otettiin kaksi estettä keskeltä pois ja nostettiin viimeinen okseriksi. Sitä nostettiin vähitellen ylöspäin, aloitettiin jotain 50cm, sitten nostettiin noin 80cm ja viimeiseksi noin metriin. Eka yritys metristä epäonnistui, kun tiputti puomin alas takajaloillaan hipaisten. Ärsyyntyi siitä ja seuraavalla kerralla nykäisi takajalkansa paremmin ylös ja selvitti sen hienosti.  



Koska Pojulla oli energian puutetta kuukauden alussa, ruvettiin antamaan sille enemmän kauraa. Se auttoikin, kuten myös se, että tuli nyt sisälle öiksi ja sai lounasheinää tarhaan. Hikosi ihan mielettömästi normaalissa liikutuksessa koska oli kasvattamassa myös tiheää talvikarvaa. Ehkä sekin sitten tosiaan söi sitä energiaa. Klippasin ensin vaan vähän pois alakaulasta, sivuilta ja takapuolesta (trace). Auttoi vähän, mutta ei tarpeeksi. Ja sitten klippasin lähes kaikki pois, jätin vaan jalat ja satulahuovan kohdan. Se auttoi. Mutta sitten tuli seuraava ongelma eteen: kuinka loimittaa.. Ennen pärjäsi ihan vaan loimetta sisällä tai sadeloimella ulkona suurimmaksi osaksi. Mutta ennen ei oltukaan klipattu näin paljon. Ja jäykkyys tuli nyt sitten todella selväksi... Ensiksi hankittiin lycrainen lapasuoja. Ja laitettiin sitten kevyttopattu loimi kaulapalalla myös ulos päälle. Ja nyt viimeksi sitten alettiin loimittamaan kunnolla myös sisällä öiksi. Pari viime yötä on kyllä tosin ollut niin lämpimiä, että tuo hikosi... jotta nyt on sitten ollut nakuna yhden yön... Mutta nyt taas sää kääntyy kylmäksi, että eiköhän taas laiteta vaan yöpuku päälle tänä iltana. Ovat myös menneet kaverin kanssa takaisin kesälaitumelle aina silloin tällöin, jossa liikkuvat enemmän kuin pienemmässä talvihaassa. Koska Poju on ollut jäykkä lavaltaan ainakin sessioiden aluksi, ollaan treenattu vähemmän intensiivisemmin viimeisen viikon parin ajan. Enemmän juoksutusta, ja vain rentouttavia kävelyjä maastossa joko maasta käsin tai ratsailta. Kentällä ratsastusta lähinnä käynnissä. Juoksutus myös mahdollisimman suurilla ympyröillä. Toivottavasti tuo jäykkyys nyt lähtee taas pois tässä lähiaikoina. 

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar